HLL Raija Poutanen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina otsikolla Pojat ja tytöt terveyttään edistävinä toimijoina - 11-12-vuotiaiden koululaisten suun terveyteen liittyvän elämäntyylin determinantit. Aapistie3, luentosali 1 kello 12.
Jos isä ja äiti harjaavat ja hoitavat laiskasti hampaitaan, ei myöskään lapsi kiinnitä tarpeeksi huomiota omien hampaidensa hoitoon. Oulun yliopistossa tänään perjantaina tarkastettava väitöstutkimus kertoo, että malli hammasten ja suun hoitoon tulee lapselle edelleen kotoa.
Esimerkiksi vanhempien ammatilla on merkitystä siihen, kuinka ahkerasti lapset hoitavat hampaitaan, kertoo hammaslääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri Raija Poutanen.
"Koulutuserot tuppaavat näkymään terveydessäkin. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi niillä tytöillä, joiden isän ammattiasema oli niin sanotusti korkea, oli terveellisempi elämäntyyli kuin tytöillä, joiden isän ammattiasema oli matala. Vastaavasti niillä pojilla, joiden isän ammattiasema oli matala, oli enemmän reiän alkuja kuin pojilla, joiden isän ammattiasema oli korkeampi."
Erityisesti pojat ottavat herkemmin mallia äidin ja isän elämäntyylistä. Joka viides poika ei harjaa päivittäin hampaitaan. Tytöistä puolestaan joka kymmenes jättää hampaat harjaamatta. Poutanen selittää eroa sillä, että monesti tunnollisemmat tytöt kiinnittävät poikia enemmän huomiota ulkonäköönsä ja terveysasioihin muutenkin.
Suomalaisten lasten hampaiden kunto on pysynyt keskimäärin ennallaan 1990-luvulta saakka. "On kuitenkin joukko lapsia, joilla on todella huonokuntoiset hampaat ja sitten on lapsia, joiden hampaat ovat erittäin hyvässä kunnossa", Poutanen kertoo. Hän tutki porilaisia ja raumalaisia 5.-6.-luokkalaisia.
"Koulu voisi panostaa hampaiden huoltoon poistamalla karkki- ja limsa-automaatit."
On vaarana, että uusi huonohampaisten sukupolvi on kasvamassa, arvioi Oulun kaupungin suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Sakari Kärkkäinen. "Alle kouluikäisten hampaat ovat selvästi huonontuneet, kun napostelukulttuuri on lisääntynyt. Dramaattisia muutoksia ei vielä näy, mutta kun nykyiset maitohammasikäiset ovat vanhempia, on syytä olla huolissaan siitä, missä kunnossa heidän pysyvät hampaansa ovat", Kärkkäinen muistuttaa.
Vaikka kouluissa ei enää kuljetakaan takavuosien malliin jonossa kurlaamaan fluorinestettä, Oulun kouluissa aiotaan panostaa nyt enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. "Tuskin fluorin purskuttelu on tulossa takaisin, mutta olemme lisänneet esimerkiksi ryhmäharjauksia ja laajemminkin terveysneuvontaa."