Politiikan tutkijan mukaan kansanedustajien kestitysten ja eduskunnassa syntyneiden päätösten välillä on usein yhteys. Väite on hämmentävä.
Eduskuntatyöstä on tehty väitöskirja, joka tarkastetaan perjantaina Tampereen yliopistossa. Jo ennakkoon yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Mirja Kananen on aktiivisesti selostanut julkisuudessa tutkimustensa tuloksia. Kansanedustajia ja eduskuntaa ne eivät mairittele.
Tutkijan mukaan kansanedustajat ovat vieraantuneet kansasta, ja eduskunnan päätöksenteosta on tullut pelkkää tekniikkaa. Välikysymykset ovat turhia, politikointia ja julkisuuden keräilyä. Edustajan työ on ammattimaistunut sitä mukaa kuin etuisuudet ovat kasvaneet.
Hämmästyttävin on väite, että edustajien kestitysten ja päätösten välillä on usein yhteys. Kestitykset ja kutsut ovat niin jokapäiväisiä, että niitä pidetään osana eduskuntatyötä. Räikein lobbaustapaus oli tutkijan mukaan 90-luvun alussa tehdyt postilaitoksen uudistukset, yhtiön palvelujen supistaminen ja postin yhtiöittäminen. "Postin pääjohtaja Pekka Vennamo sananmukaisesti syötti postilaitosta koskeneet lainmuutokset eduskunnan valiokunnille", Kananen toteaa.
Kansanedustajia kohtaan väite on loukkaava. Sen mukaan päätöksiä voitaisiin ostaa muutamalla saunakaljalla ja makkaralla. Jos edustajat jostakin ovat riippuvaisia, niin vaalirahoittajista. Nämäkin rahavirrat ovat kuitenkin nykyisin julkisia suurelta osin.
Eri yhteisöt kertovat huolistaan edustajille. Sitä varten on eduskunnassa lähetystöjen vastaanottotila. Ministeriöt kertovat kansanedustajille vireillä olevista lakihankkeista valtioneuvoston juhlahuoneistossa, kuntaliitto omassa talossaan, ay-liike Hakaniemen torin laitamilla. Tarjoiluakin on. Näissä tilaisuuksissa on oltava läsnä, kuten maakunnan kuntakierroksilla. Muuten saa laiskan edustajan leiman.
Suomessa lobbaus on pientä verrattuna esimerkiksi europarlamenttiin. Siellä järjestelmä on virallistettu. Meillä voimakas vaikuttaminen voi johtaa aivan päinvastaiseen tulokseen. 90-luvun alussa ydinvoimamiehet informoivat edustajia seminaareilla ja keskityksellä. Seurauksena ydinvoimakielteisyys kasvoi. Näiden lobbareiden varat ja keinot olivat aivan toista luokkaa kuin Postin ja Pekka Vennamon.
Tutkija on esittänyt julkisuudessa muitakin omituisia väitteitä. Edustajien palkankorotukset pari vuotta sitten olisi pitänyt antaa vähäosaisille. Joko tutkija ei ole rehellinen tai sitten hän on tehnyt työnsä kehnosti.
Eduskunnan menot tänä vuonna ovat 100 miljoonaa euroa eli 600 miljoonaa markkaa. Yksin sosiaali- ja terveysministeriön menot ovat 8 000 miljoonaa euroa, lähes 50 miljardia markkaa. Edes eduskunnan lakkautus ei riitä auttamaan kaikkia Suomen köyhiä.
Myös esitys välikysymysten romuttamisesta on demokratian kannalta erikoinen. Välikysymyksen tarkoituksena ei enää ole hallituksen kaataminen. Siitä on tullut opposition parlamentaarinen ase. Oppositio saa sen avulla julkiseen keskusteluun yhteiskunnallisia ongelmia. Jos se on politikointia, niin onko siinä jotain hävettävää? Sitähän eduskunnassa juuri tehdään ja kuuluukin tehdä.
Ilman välikysymystä hallitus ohjailisi suvereenisti eduskuntakeskustelua tiedonannoilla ja selonteoilla. Nopeissa ajankohtaiskeskusteluissa ei ole mahdollista puntaroida asioita perusteellisesti. Tutkija ei nähtävästi ole perehtynyt eduskuntatyöhön riittävästi.
Väitöskirjassa on toki kestävääkin antia. Eduskunnan poissaolot ovat ongelma, jossa ei ole aina kysymys edustajan laiskuudesta, vaan työn lisääntymisestä. Järjestelmää voitaisiin muuttaa esimerkiksi niin, ettei poissaoloja tulisi muun kuin eduskuntatyön osalta.