Hoitotakuun toteuttaminen syyskuun alkuun mennessä tekee tiukkaa hammashuollossa. Suurin osa Suomen kunnista saanee hammaslääkäriaikaa odottavien potilaiden jonot lyhennettyä alle vaaditun kuuden kuukauden, mutta kaikilta se ei onnistu.
Hoitotakuu edellyttää, että hoidon tarpeessa olevien kuntalaisten pitää saada hoitoa alle kuudessa kuukaudessa. Jos hampaissa on vaivoja, niin hoitoon pitäisi päästä mieluiten alle kolmessa kuukaudessa.
"Isompia ongelmia on ehkä kahdellakymmenellä kunnalla. Nämä kunnat eivät välttämättä pysty toteuttamaan hoitotakuuta kaikilta osin syyskuun alkuun mennessä", arvioi kehittämispäällikkö Anne Nordblad sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Suurista kaupungeista ongelmia on muun muassa Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. Nopeasti jonoja ovat onnistuneet lyhentämään Lahti ja Helsinki. Lähinnä Helsinki ja Tampere purkavat jonoja ostamalla palveluita yksityisiltä hammaslääkäreiltä.
Yhteys saatava heti
Sosiaali- ja terveysministeriö teki kesäkuussa selvityksen hoitotakuun toteutumisesta. Mukana olleista 25 kaupungista lähes kaikki ilmoittivat, että hammaslääkärille pääsee alle kuudessa kuukaudessa. Yhdeksässä kaupungissa hammaslääkärille pääsi alle kolmessa kuukaudessa.
Jos hoidon tarvetta ei ole, vaan kyseessä on pelkkä terveystarkastus, ei hammaslääkärille päässyt läheskään kaikkialla alle puolessa vuodessa.
Kehittämispäällikkö Nordbladin mielestä tärkeä uudistus on ollut se, että hammashoitoon on saatava yhteys joka päivä ja hoidontarve on arvioitava kolmen päivän sisällä.
"Aiemmin oli kuntia, joissa aikoja jaettiin vain kerran tai kahdesti kuussa. Näissä kunnissa on luotettu siihen, että yksityinen sektori hoitaa kaikki aikuispotilaat."
Tiukka aikataulu
Hoitotakuu tuli voimaan maaliskuun alussa, mikä tarkoittaa sitä, että tuolloin jonossa olleiden potilaiden on päästävä hoitoon syyskuun alkuun mennessä. Myös Oulussa tämä tekee tiukkaa.
"Tekee erittäin tiukkaa. Siihen kyllä pyritään, mutta voi olla, että menee pidempään. Viimeistään vuoden loppuun mennessä meidän pitäisi olla selvästi alle hoitotakuun aikarajojen, jos hoitopalvelujen kysyntä ei paljon lisäänny", Oulun kaupungin ylihammaslääkäri Sakari Kärkkäinen arvioi.
Oulussa ongelma on tarkastukseen tulevien ei-kiireellisten potilaiden suuri määrä. Hammasvaivoista kärsivät asiakkaat hoidetaan jo nyt reilusti alle kolmessa kuukaudessa.
"Särkytapaukset pystymme hoitamaan samana päivänä tai viimeistään seuraavana. Puolikiireelliset potilaat, joilla on jotain vaivaa tai epämukavuutta hampaissa, pääsevät hoitoon yleensä 3-6 viikossa", Kärkkäinen kertoo.
Puoli vuotta liikaa
Kunnissa on erilaisia jonotuskäytäntöjä, mutta esimerkiksi Oulussa potilaat jaetaan puhelinkeskustelun perusteella kolmeen ryhmään: kiireellisiin, puolikiireellisiin ja ei-kiireellisiin. Hoitotakuuvaatimukset koskevat nimenomaan ei-kiireellisten ryhmää.
Tällä hetkellä ei-kiireelliset potilaat joutuvat jonottaman Oulussa keskimäärin noin viisi kuukautta. Jonotusaika kuitenkin vaihtelee alueittain, minkä takia hoitotakuun ehdot eivät täysin täyty
"Pisimmät jonotusajat taitavat olla sellaista seitsemää kahdeksaa kuukautta. Se vaihtelee alueen ja ajankohdan mukaan", Kärkkäinen kertoo.
Tavoitteet ovat kuitenkin korkealla. Kärkkäisen mielestä puolen vuoden jonotus on liian pitkä myös tarkastukseen tulevalle potilaalle.
"Puoli vuotta on aivan liian pitkä aika. Mielestäni kolme kuukautta on maksimijonotusaika ei-kiireellisille potilaille."