Hampaiden hoitaminen on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista.
Hammaspeikko pysyy loitolla, kun hampaat harjataan säännöllisesti ja vältetään napostelua. Vanhemmilla on hammashygieniasta suuri vastuu.
Pohjoissuomalainen äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashuollon laiminlyömisestä. Taaperoikäisen lapsen hampaat menivät niin huonoon kuntoon, että niitä poistettiin ja paikattiin nukutuksessa.
Lapsen kaikki etuhampaat olivat sulaneet ikenien tasolle. Sijaisvanhempien huomassa reikiintyminen loppui.
Asiaa käsiteltiin niin raastuvanoikeudessa kuin hovioikeudessa. Rovaniemen hovioikeus piti viime kuussa käräjäoikeuden 30 päivän ehdollisen tuomion vammantuottamuksesta voimassa, mutta korotti korvauksia (Kaleva 18.9.).
Kaikkien lasten hammashoidon alkutaival ei onneksi ole näin lohduton kuin kyseisellä taaperolla. Tapauson kuitenkin varoittava esimerkki siitä, että vanhemmilla on vastuu lastensa hammashuollosta. Suu ja hampaat eivät puhdistu itsestään, vaan hammasharjaa on syytä opettaa käyttämään pienestä pitäen.
Äkkiseltään ajatus siitä, että vanhemmat eivät huolehtisi lastensa hampaiden pesusta, tuntuu vieraalta. Jos äiti tai isä laiminlyö hammashygienian, lapset mallioppivat tämän vanhemmiltaan.
Tavat ja tottumukset periytyvät. Valitettavasti hammaslääkärit kohtaavat entistä useammin huonohampaisia lapsia.
Vaikka lasten ja nuorten hampaiden kunto on viime vuosina kohentunut hitaasti, tilannetta ei voi missään tapauksessa pitää hyvänä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan 12-vuotiaista tervehampaisia on vain hieman yli 60 prosenttia (Kaleva 5.10.).
Tuloksella ei voi paljon kehuskella, kun tosiasiaksi jää, että neljällä kymmenestä lapsesta hampaat eivät ole terveitä.
Tervehampaisia lapsia pitäisi olla huomattavasti enemmän, kun otetaan huomioon, minkälainen tietämys ja välineet ihmisillä on nykyään käytettävissään. Lisäksi lasten hammashoito on maksutonta.
Valistuksessa ja hammashuollossa on täytynyt tapahtua paha herpaantuminen, kun lasten ja nuorten hammasterveys laahaa muita Pohjoismaita jäljessä. Hampaiden kunnossa on myös alueellisia eroja, joita ei voi oikein järkeen käyvästi selittää. Vielä 1990-luvulla Suomi saattoi ylpeillä lasten suun terveydellä.
Sittemmin tilanne kääntyi nopeassa tahdissa huonompaan suuntaan. Terveysviranomaiset varoittelivat pitkin 2000-lukua, että lasten myönteinen hammasterveyden kehitys on pysähtynyt ja että lasten hampaiden terveys on jopa heikentynyt.
Jatkuva harjauksen puolesta puhuva terveysvalistus samoin kuin kehotukset napostelun ja limujen vähentämiseksi ovat osoittautuneet tarpeellisiksi kestoaiheiksi.
Hampaiden hoito on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Säännöllinen harjaus aamuin illoin ja hammasvälien puhdistaminen pitävät hammaskaluston kunnossa, josta hammaslääkärikin on iloinen.
Koska reikiä yhä löytyy lasten hampaista huolestuttavia määriä, voidaan kysyä, tehdäänkö koululaisten suun terveystarkastuksia riittävän usein. Lasten hampaista ei ole varaa tinkiä.