Nettikeskusteluissa kohistaan aika ajoin fluorihammastahnan myrkyllisyydestä tai siitä, että Suomessa lisätään fluoridia veteen. Asiantuntijoiden mukaan molemmat väitteet ovat perättömiä.
– Fluori kuuluu niihin lukuisiin aineisiin, jotka ovat vahingollisia liikaa käytettyinä. Tällainen aine on esimerkiksi ruokasuola. Fluorin käyttäminen suositusten mukaisesti on turvallista, vakuuttaa Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri, emeritusprofessori Hannu Hausen.
Tutkimusten mukaan fluorihammastahna ehkäisee merkittävästi reikiintymistä esimerkiksi nuorissa pysyvissä hampaissa. Tahnassa on hyvä olla fluoridia vähintään 0,1 prosenttia, mutta annosteluohjeita on syytä noudattaa. Pikkulasten tahnassa on vähemmän fluoridia kuin aikuisilla.
– Kauppojen myymissä valmisteissa on suuret turvallisuusmarginaalit. Apteekkien reseptilääkkeissä on korkeampi fluoridipitoisuus, jonka kanssa kannattaa olla tarkempi, sanoo Tampereen kaupungin ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen.
Suomessa fluorikohu ei ole yltänyt samanlaisiin mittasuhteisiin kuin Ruotsissa, missä fluorittomien hammastahnojen myynti on ollut kasvussa.
Fluori ei yksin auta
Suomessa ei ole lisätty fluoridia talousveteen pitkään aikaan. Jos vedessä on luonnostaan liikaa fluoridia, vesilaitosten on poistettava sitä. Korkein pitoisuus saa olla 1,5 milligrammaa per litra.
Hammastahnoissa käytetyn aineen nimi on virallisemmin fluoridi, mutta puhekielessä on totuttu puhumaan fluorista. Aine ehkäisee reikiintymistä kahdella tapaa.
– Se estää hammaskiilteen liukenemista happohyökkäysten aikana ja niiden välillä edesauttaa pienten reikien korjaantumista, Hausen summaa.
Tahna ei kuitenkaan yksin auta, jos ruokatottumukset ovat vinksallaan. Jatkuva napostelu ja sokeripitoisten juomien lipittäminen ruokkivat kariesbakteereita. Hausenin mukaan mikään määrä fluoridia ei estä silloin reikiintymistä.
Torppa-Saarisen mukaan elintavat todennäköisesti aiheuttavat enemmän hampaiden reikiintymistä kuin ideologinen fluorin välttely.