Ham­mas­lää­kä­ri­opin­not jäävät monelta kesken

Hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallista kehittämistä selvittänyt professori Risto-Pekka Happonen ei kannata Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitokseen aloituspaikkojen lisäämistä.

Hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallista kehittämistä selvittänyt professori Risto-Pekka Happonen ei kannata Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitokseen aloituspaikkojen lisäämistä.

"Oulussa hammaslääketieteen tutkinnon läpäisevien määrä on Suomen alhaisin: jopa kolmannes Oulussa aloittaneista jättää opintonsa kesken. Siksi en näe, että Oulun aloituspaikkojen lisääminen parantaisi Itä- ja Keski-Suomen hammaslääkäripulaa", Happonen perustelee.

Oulun hammaslääketieteen laitoksen johtaja Hannu Hausen on ongelmasta tietoinen.

"Oulun yliopiston hammaslääketieteen ja lääketieteen ensimmäisen vuoden opinnot ovat yhteneväiset. Moni lääketieteen koulutusohjelmaan tähtäävä opiskelija aloittaa hammaslääketieteen puolella, ja vaihtaa koulutusohjelmaa ensimmäisen opintovuotensa jälkeen."
Vaikka Happonen tyrmää selvityksessään Oulun ja Kuopion yliopistojen välisen yhteistyön, Hausenin mielestä vahinkoa ei tapahdu.

"Oulun yliopisto ei olisi hyötynyt yliopistojen välisestä yhteistyöstä millään tavalla. Suhtauduimme yliopistojen yhteistyöhön palvelutehtävänä, jonka turvin Itä-Suomeen olisi saatu enemmän hammaslääkäreitä. Lääkäreitä ei ole liikaa Pohjois-Suomessakaan."

Happonen ehdottaa, että hammaslääkäreiden kouluttaminen on aloitettava uudelleen Kuopiossa, jotta Itä- ja Keski-Suomen huono hammaslääkäritilanne saadaan kuntoon.

Happosen mukaan hammaslääkärikoulutuksen aloituspaikkoja tulisi lisätä nykyisestä sadasta sataankuuteenkymmeneen, jolloin vuosittainen tutkintotavoite olisi noin 150 tutkintoa ensi vuodesta alkaen.

Tällöin Kuopion yliopistoon otettaisiin vuosittain sisään 30 hammaslääketieteen opiskelijaa. Toiset 30 lisäpaikkaa tulisi sijoittaa Turkuun. Myös Turun ja Tampereen yliopistojen välistä yhteistyötä tulisi selvitysmiehen mielestä lisätä.

Happosen selvityksen mukaan koulutusta ja sen läpäisevyyttä tulee parantaa kehittämällä erityisesti alkuvaiheen opetusta ja lisäämällä opettajia opetusterveyskeskuksiin.

"Olemme keskustelleet mahdollisista opetussuunnitelman muutoksista, mutta koulutusohjelma ei muutu ainakaan vielä tänä vuonna. Kaiken kaikkiaan laitoksemme opetus on korkeatasoista ja pyrimme kehittämään sitä yhä edelleen", Hausen vakuuttaa.

Happonen luovutti muistionsa opetusministeri Sari Sarkomaalle torstaina.

Sarkomaa lupasi, että hammaslääkäreiden koulutusta lisätään varmasti. Siihen, aloitetaanko koulutus uudelleen Kuopiossa, ministeri ei vielä ottanut kantaa.

Valtioneuvosto päättää hammaslääkärikoulutusmääristä osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa tämän vuoden loppuun mennessä.

Ilmoita asiavirheestä