Oululaisten ja lähikuntien asukkaiden hammashuolto toimii varsin vaihtelevasti. Suurin osa kunnista pystyy tarjoamaan kiireetöntä hammashoitoa nipin napin hoitotakuun eli kuuden kuukauden jonotuksen rajoissa.
Nopeiten hammaslääkärin tuoliin pääsee Oulunsalossa, jossa kiireettömän hoidon jonot ovat 8--10 viikkoa. Myös Liminka ja Kempele pystyvät tarjoamaan ensimmäisen hammaslääkärikäynnin asukkailleen alle kolmessa kuukaudessa. Akuutteja tapauksia varten joka kunnassa on päivystysaikoja, eli särkevän hampaan kanssa lääkäriin pääsee yleensä jo samana päivänä. Myös lohjennut paikka tai muu akuutimpi toimenpide hoidetaan viikkojen sisällä. Monet vastaavat hammaslääkärit kertoivat jonojen pidentymisestä, sillä myös kuntien aikuisväestö hakeutuu aktiivisesti terveyskeskuksiin. Aikuisten käyntien määrä on noussut vuoden 2002 jälkeen, jolloin voimaan tulleet lainmuutokset poistivat ikärajoitukset suun terveydenhuollosta ja koko väestö tuli yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin. Kuntiin ei ole palkattu uutta henkilökuntaa, vaikka potilasmäärät ovat nousseet. "Henkilökunnan määrä on pysynyt samana, vaikka kunta on kasvanut ja aikuispotilaiden määrä on kasvanut vuoden 2002 jälkeen. Toistaiseksi hoitoonpääsyajat on pystytty pitämään kohtuullisina, vaikka ne ovatkin venyneet vuosi vuodelta", Oulunsalon vastaava hammaslääkäri Ismo Räsänen kertoo.
Hoitotakuu ei kata koko hoitoa
Oulun seudun tilanne on tuttu Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyrylle. Pitkiksi venyneet hoitoajat ovat koko maan ongelma, Oulussa valopilkku on kuitenkin henkilökunnan riittävyys. "Oulun seudulla ei ole hammaslääkäripulaa, sillä yliopiston ansiosta siellä riittää tekijöitä", Pöyry toteaa. Liki kuuden kuukauden jonot eivät Pöyryn mukaan kerro koko totuutta asiasta. Hoitotakuu kattaa vain ensimmäisen hoitokerran, kun hammashoidossa käyntejä tarvitaan yleensä useampia. "Hammaslääkäripuolella hoitotakuu olisi järkevämpää järjestää niin, että vaadittaisiin koko hoitokokonaisuuden tekemistä kohtuullisessa ajassa", Pöyry sanoo. Hoitoon pääsyn toteutumisajat vaihtelevat kaupunkien välillä myös sen mukaan, milloin potilaan katsotaan olevan jonossa. Joissakin kaupungeissa potilaille tehdään suun tarkastus ennen varsinaiseen hoitojonoon pääsyä. "Hoitotakuu on johtanut käytäntöön, jossa korjataan akuutit vauriot, mutta ei pystytä antamaan säännöllistä, ennaltaehkäisevää hoitoa. Hoito myös usein pirstoutuu useiden lääkäreiden, terveysasemien ja jopa yksityisen ja julkisen puolen välille, mikä taas ei ole kustannustehokasta eikä asiakasystävällistä", Pöyry kritisoi.
Kaijonharjun remontti lisäsi jonoja
Oulun kaupungin hammaslääkärit ovat täystyöllistettyjä, ja silti kiireettömän hoidon jonot ovat viiden ja puolen kuukauden mittaiset. Viime aikoina hammaslääkäritoimintaa on vaikeuttanut myös Kaijonharjun terveyskeskuksen remontti. "Kaijonharjun lääkärit ovat hajasijoitettuina muille terveysasemille, ja se on vähän vaikeuttanut tilannetta. Remontti saadaan loppuun kesän aikana, eli elokuussa tilanne normalisoituu siltä osin", palvelupäällikkö Sakari Kärkkäinen hammashuollon palveluyksiköstä kertoo. Kärkkäinen toteaa, että julkisuudessa olleet aikojen perumisesta johtuneet hoidon venymiset ovat valitettavia, mutta harvinaisia tapauksia. "Aikojen peruminen voi johtua joko hammaslääkärin tai potilaan sairastumisesta, ja sillehän ei voi mitään. Yleensä kyllä pyritään toimimaan niin, että jos aika jostain syystä peruuntuu kaksi kertaa, niin uusi aika yritetään saada nopeasti vaikka eri lääkäriltä."