Oulun kaupungin hammashuollon jonossa on 1 550 ihmistä. Vielä pari kuukautta sitten piti jonottaa yli 2 100 muun kanssa.
Hoitoon pääsyä saa keskimäärin odottaa 4,5 kuukautta.
"Mutta se on keskiarvo eikä kerro koko totuutta. Luku vaihtelee alueittain kovin paljon, jopa monta kuukautta suuntaan ja toiseen", ylihammaslääkäri Sakari Kärkkäinen huomauttaa.
Kiireelliset tapaukset pystytään hoitamaan Oulussa samana päivänä. Niin sanotut ei-kiireelliset, normaaliin hoitoon haluavat asiakkaat laitetaan jonoon.
Hammashuolto on avoterveydenhuollon tavoin jaettu seitsemään osaan, ja jokainen alue pitää yllä omaa jonoaan.
"Jonotilanne vaihtelee kovasti alueittain, koska resurssimme eivät ole vielä tällä hetkellä tasapainossa. Höyhtyälle esimerkiksi tulee terveysaseman laajennuksen yhteydessä hammashoitola, ja sillä saamme aika paljon tasapainotettua kaupungin eteläosaa", Kärkkäinen selvittää.
Kärkkäisen mielestä monen jonon järjestelmä toimii paremmin kuin yhden, koska alueet vastaavat omasta väestöstään. Muut alueet purkavat jonoja tarvittaessa niiltä alueilta, joissa henkilökuntaa on liian vähän.
Kolme kuukautta jonossa on liikaa
Viime joulukuun alusta lähtien koko väestön on pitänyt päästä halutessaan kunnalliseen hammashuoltoon. "Tähän uudistuksen viimeiseen vaiheeseen emme saaneet ihan sitä resurssilisäystä, joka laskennallisesti olisi pitänyt saada. Sen takia ihmisiä nyt on jonoissa", Sakari Kärkkäinen summaa.
Hammashuollolle on kyllä tulossa lisää rahaa, mutta ei niin paljon kuin suunniteltiin alun pitäen. Kärkkäisen mukaan Oulussa on jouduttu jäädyttämään jo perustettuja virkoja kaupungin rahatilanteen vuoksi.
Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Oulun tilanne on kuitenkin melko hyvä, vaikka asiakkaan kannalta jonotilanne onkin valitettava.
"Jos hoitoon pääsyä joutuu odottamaan yli kolme kuukautta, se on mielestäni liian pitkä aika. Ihanteellisinta olisi, jos potilas voisi saada ei-kiireellisen ajan alle kuukauden päähän", Kärkkäinen miettii.
Oulun tilanne näyttää ihan hyvältä
Jonotilanteeseen Sakari Kärkkäinen ei uskalla luvata helpotusta, koska resurssitilanne on mikä on.
Hänen mukaansa osa ihmisistä hakeutuu suosiolla yksityispuolelle joutuessaan jonoon.
"Kun uudistusta suunniteltiin, ajatuksena oli, että suurin osa työikäisestä väestöstä kävisi edelleen yksityisellä hammaslääkärillä. Eli hoitosuhteita jatkettaisiin entiseen malliin", Kärkkäinen kertoo.
Päivystyksessä pyritään hoitamaan asiakas vaivasta vapaaksi ja mahdollista korjaavaa hoitoa annetaan vasta odottamisen jälkeen tasapuolisuuden nimissä. Asiakaskäynneistä 15 prosenttia on akuuttikäyntejä, eikä kaikkia vaivoja pystytä hoitamaan korjaavasti saman tien.
Kärkkäinen näkee kaupungin tilanteen kuitenkin positiivisena.
"Työnjakoa on kehitetty ja tulospalkkausta kokeillaan. Henkilökunta on jaksanut hyvin melkoisten muutosten keskellä. Joihinkin muihin kaupunkeihin verrattuna Oulu on panostanut hammashuoltoonsa, vaikka henkilökuntaa kysyntään nähden onkin liian vähän", Kärkkäinen kiittelee.