Oulu Suomalaisten suihin asennetaan joka vuosi reilusti yli 10 000 hammasimplanttia korvaamaan eri syistä puuttuvia luonnollisia hampaita. Luku ei ole sama kuin potilaiden määrä, sillä usein samalle ihmiselle asennetaan useampia hammasistutteita.
Implantteihin erikoistunut oululainen hammaslääketieteen tohtori Maarit Salonen-Kemppi arvioi, että todellinen asennettujen implanttien määrä asettuu vuositasolla noin 14 000 kappaleeseen. Viralliset luvut eivät ole täysin tarkkoja, sillä kaikki alan toimijat eivät vaivaudu ilmoittamaan asentamiensa implanttien määrää Stakesille, joka ylläpitää implanttirekisteriä.
Hammasimplantti on tavallisimmin titaanista valmistettu ruuvi tai sylinteri, joka upotetaan leukaluuhun. Titaanikantaan kiinnitetään sitten posliininen hammas. Useammalla keinojuurella voidaan rakentaa jopa koko leuan kattava silta.
"Asennettujen hammasimplanttien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana selvästi lisääntynyt. Hoidontarvetta on paljon, mutta ihmiset eivät välttämättä aina tiedä minkälaisia hoitovaihtoehtoja moderni hammaslääketiede tarjoaa", Salonen-Kemppi sanoo.
Kulut vähintään
pari tuhatta euroa
Implanttien laitto ei toisaalta ole aivan halpaa. Potilaalle koituva kokonaishinta riippuu muun muassa toimenpiteiden laajuudesta ja käytettävistä komponenteista. Nyrkkisääntö on, että kustannuksia kertyy yhdenkin hampaan korvaamisesta noin parituhatta euroa.
Tavallisimmin implanteilla korjataan hampaiston synnynnäisiä vaurioita. Usein korvataan myös perinteisiä hampaiden osaproteeseja sekä onnettomuuksissa menetettyjä hampaita.
Nykyään Kansaneläkelaitos korvaa hammasimplanttien laiton vain tietyt ehdot täyttävissä tapauksissa. Salonen-Kemppi pitää Kelan korvauskäytäntöjä osin ongelmallisena.
"On nurinkurista, että potilaalta on esimerkiksi voitu aiemmin poistaa hammas, jonka puuttuminen on saanut viereiset hampaat kasvamaan vinoon. Tilanne on mahdollista korjata oikomishoidolla ja implantilla, mutta siihen ei saa korvausta kuin suukirurgisten toimenpiteiden osalta."