Oulun julkinen hammashuolto kolkuttelee hoitotakuun rajoja. Tällä hetkellä jonossa on noin 2 500 asiakasta, joita 53 hammaslääkäriä yrittävät hoitotakuun asettamissa rajoissa hoitaa.
Kaupungin julkinen hammashuolto kaipaa myös uusia työntekijöitä. Ainakaan ensi vuodeksi niitä ei ole luvattu.
"Akuutti tarve olisi kaksi hammaslääkäriä ja kaksi hammashoitajaa. Kolme neljä suuhygienistiä olisivat myös tarpeen. Tai sitten järjestää lisäväki ostopalveluina", Oulun kaupungin hammashuollon palveluyksikköpäällikkö Sakari Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäisen mukaan kasvavaa asiakaskuntaa ei pystytä hoitamaan nykyisellä henkilöstöllä, jos hammashuollon kysyntä yhä vain kasvaa.
"3 000 asiakkaan jono on sellainen kipuraja", Kärkkäinen määritteli.
Viime vuoden potilasasiamiehen raportissa kerrotaan, että potilasasiamieheen otettiin yhteyttä hammashuoltoa koskevissa asioissa 44 kertaa.
Eniten ihmiset valittivat hoitoonpääsystä: pisimpään kunnan hammaslääkärille sai jonottaa Kaakkurin, keskustan ja Maikkulan alueella, uusista alueista myös Etu-Lyötyssä ja Heikkilänkankaalla. Kärkkäinen lisäsi listaan myös Hintan.
Raportissa suositaa, että ryhdytään aluejakomuutoksiin, resurssitasauksiin ja muihin toimiin tilanteen parantamiseksi.
"Kaikki luvut kertovat siitä, että lisää resursseja tarvitaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hakeutua yksityiselle puolelle taloudellisen tilanteen vuoksi", potilasasiamies Pirjo Mäkeläinen sanoo.
Selvityksen nooteista on otettu ainakin jossain määrin vaarin ja joitakin uudistuksia on kuitenkin tehty. Ensi vuoden alusta kaupungin seitsemän suun terveydenhuoltopiiriä saavat samat rajat kuin avoterveydenhuollon piirit.
"Näin saadaan samat väestötiedot kaikkiin piireihin. Kun vuoden lopulla Kaakkurin terveysasema valmistuu, saadaan kahdeksas piiri", Kärkkäinen kertoo.
Myös Höyhtyän terveysaseman laajennus helpottaa jonopaineita. "Henkilöstön lisätarve on silti kipeä", Kärkkäinen huokaa.
Kunnan päivystyspuoli on sekä Kärkkäisen että Mäkeläisen mielestä järjestetty kattavasti, joskin potilasasiamies sai joitakin yksittäisiä valituksia koskien myös kunnan hammashuoltopäivystystä.
"Yhteydenotot koskivat lähinnä sitä, ettei tiedetty miten hakeutua päivystykseen ja kuinka vakava tilanteen täytyy olla, ennen kuin päivystykseen voi mennä", Mäkeläinen kertoo.
Kaupungin hammashuollon päivystyksestä tiedotetaan Kalevassa ja kaupungin internetsivuilla. Mäkeläisen mukaan tilanne on viime vuodesta parantunut, mutta parantamisen varaa olisi vieläkin.
"Kaikki eivät tilaa Kalevaa ja kaikilla ei ole nettiä", hän sanoo.
Kärkkäisen mielestä taas Kaleva on tiedotuskanavana ylivoimainen.
Tänä syksynä yksityisellä puolella kunnan hoitotakuun raameja venyttävä tilanne on näkynyt hiljaisena aikana.
"Asiakkaamme ovat siirtyneet säästöjen toivossa kunnalliselle puolelle", Suomen hammaslääkäriliiton Oulun paikallisosaston puheenjohtaja ja erikoishammaslääkäri Pirjo Yliniemi kertoo.
Yksityisellä hammashuoltopuolella ei Yliniemen mukaan ole jonoja.
"Oulu ja Helsingin keskusta ovat tosin tässä asiassa poikkeus, koska ne ovat koulutuspaikkakuntia. Muualla maassa, etenkin Lapissa ja Itä-Suomessa on kärsitty hammaslääkäripulasta etenkin sen jälkeen kun Kuopion hammaslääketieteellinen lakkautettiin", Yliniemi sanoo.
Sekä Kärkkäinen että Yliniemi toivovat, että eduskunta nostaisi Kela-korvauksen osuutta yksityisistä lääkärinpalkkioista.
"Kela korvaa noin kolmanneksen. Tarkoitushan on, että se korvaa 60 prosenttia, mutta laki on vuodelta 1989", Yliniemi muistuttaa.