Sosiaali- ja terveysministeriö esittää hammaslääkärikoulutuksen lisäämistä ja koulutuksen aloittamista Kuopion ja Oulun yhteistyönä Itä-Suomessa. Itä-Suomessa. Lisäksi ministeriö rahoittaa Itä-Suomen kuntien hanketta, jolla houkutellaan nuoria hammaslääkäreitä alueelle.
Kunnalliseen hammashoitoon pääsy on vaikeutunut entisestään. Yli kuusi kuukautta hammashoitoon jonottaneita on nyt 25 000, kun puoli vuotta sitten heitä oli 21 000.
Noin puolet liian pitkään jonottaneista pyrki hoitoon Helsingin ja Turun terveyskeskuksissa. Hälyttävin tilanne suhteessa asukaslukuun on Kymenlaakson, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsyn jonot ovat monilla muillakin alueilla venyneet liian pitkiksi ja kuntien olisi välittömästi panostettava niiden purkamiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen.
Välitön yhteydensaanti on turvattu ongelmitta suurimmassa osassa terveyskeskuksista ja hoidon tarpeen arvio yhteydenotosta kolmen arkipäivän kuluessa toteutuu 83 prosentissa terveyskeskuksista. Ajoittain ongelmia ilmoittaneiden terveyskeskusten osuus oli kuitenkin hieman lisääntynyt. Myös hammaslääkärille hoitoon pääsyn keskimääräiset ajat olivat hieman pidentyneet.
Hoitotakuun toteutumisen suurin este on edelleen työvoimapula. Lähes kaksi kolmasosaa terveyskeskuksista kärsii hammaslääkäripulasta, ja sen ennustetaan vielä syvenevän lähivuosina. Hammaslääkäreiksi on valmistunut viime vuosina keskimäärin 45 hammaslääkäriä vuodessa ja eläkkeelle jää jatkossa noin 130 vuosittain.
Suuhygienisteistä oli pulaa noin joka viidennessä terveyskeskuksessa.
Tiedot perustuvat Stakesin ja sosiaali- ja terveysministeriön maaliskuussa 2007 tekemään kyselyyn, johon vastasi 201 terveyskeskusta.