Nuoret aikuiset välttelevät hammaslääkäriä. Kelan tuoreen selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla jopa 40 prosenttia
18–29 -vuotiaista ei ole käynyt hammaslääkärissä viiteen vuoteen. Hammaslääkärissä käyntiin tulee helposti tauko kouluiän säännöllisten tarkastusten jälkeen. Jos samalla unohtuu myös säännöllinen harjaus, seu-raukset voivat yllättää.
Moni pelkää hammaslääkäriä, vaikka hammaslääkärikunta on vuosikaudet tehnyt töitä ennakkoluulojen karsimiseksi. Kivunlievitysvaihtoehtoja on runsaasti, ja myös julkisella puolella tarjolla on puudutus.
Hammaslääkäripalveluja on saatavissa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Kela korvaa yksityiskäynneistä enintään
60 prosenttia korvaustaksan mukaisesta määrästä. Valitettavasti korvaustaksat laahaavat kaukana todellisista hinnoista. Koulutetut ja hyvätuloiset suosivatkin yksityistä puolta.
Vuosia jatkuneet puheet pitkistä hammaslääkärijonoista ovat saaneet ihmiset epäilemään julkiselle puolelle pääsyä. Jonotusajat vaihtelevat suuresti paikkakuntien välillä. Hoitoajan voi saada parissa päivässä tai puolessa vuodessa. Pisimmillään jonotusajat ovat jopa pari vuotta. Akuuttihoitoon on aina aikoja sekä yksityisellä että julkisella puolella.
Kiireettömässä hoidossa aika kannattaa varata kotikunnan terveyskeskuksesta, sillä kutsu hammashoitoon tulee ennemmin tai myöhemmin. Sen jälkeen helpottaa, kun saa hoitosuhteen alkuun. Tosin pienituloisille myös julkisen sektorin hoitomaksut voivat olla liikaa. Tämä on otettava huomioon joustavasti toimeentulotuessa.
Parasta on, jos pystyy käymään tarkastuksissa säännöllisin väliajoin. Omista hampaista kannattaa huolehtia.