Palestiinalaisten keskinäiset poliittiset ja aseelliset yhteenotot ovat viime aikoina lisääntyneet.
Presidentti Mahmud Abbas on ottanut päättäväisemmän linjan suhteessa Hamas-järjestön vetämään hallitukseen, mutta se ei ole toistaiseksi sanottavasti vaikuttanut Hamasin asenteisiin.
Pääministeri Ismail Hania päätti pari viikkoa sitten perustaa Gazan kaduille omat poliisivoimat, mutta ne ovat nyt omaksuneet vähemmän provosoivan roolin.
Tämä on osavoitto Abbasille.
Aikooko Hamas sitten hyväksyä palestiinalaisvankien laatiman esityksen konfliktin ratkaisemisesta Israelin kanssa, kuten Abbas vaatii?
Asiakirja esittää palestiinalaisvaltion perustamista vuoden 1967 rajoin sekä rauhan solmimista Israelin kanssa ja pakolaisten paluuoikeutta arabimaiden asettamien ehtojen mukaisesti.
Jos Hamas-hallitus ei esitystä hyväksy, Abbas aikoo viedä sen kansanäänestykseen. Asiakirjalla oletetaan olevan suuri kannatus kansan parissa, ja presidentti Abbasin asettama aikaraja umpeutuu sunnuntaina.
Hamasilla on iso ongelma, sillä jos se myöntyy, tarkoittaa se Israelin olemassaolo-oikeuden tunnustamista. Jos Hamas hylkää esityksen, toimii se kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti. Pääministeri Hania on suhtautunut esitykseen myönteisemmin kuin Syyriassa asuvat Hamas-johtajat, jotka hylkäävät sen.
Lähi-idässä arvellaan, että Abbas olisi tällä kertaa valmis toimimaan puheiden sijasta ja järjestämään kansanäänestyksen. Samaan aikaan ollaan yleisesti sitä mieltä, että hänen ehdotuksensa kohdistuu Israelin pääministerin Ehud Olmertin suunnitelmia vastaan.
Olmert on kaavaillut Israelin yksipuolista vetäytymistä Länsirannalta sekä maan pysyvien rajojen yksipuolista määrittämistä. Abbas puolestaan haluaa osoittaa, että palestiinalainen neuvottelukumppani on olemassa, mikä tekee Israelin yksipuoliset toimet perusteettomiksi.
Abbasin johtaman Fatah-järjestön ja Hamasin välille kasvaneita jännitteitä ei ole kyetty toistaiseksi poistamaan.
Sisäpoliittisesti Hamas tuntee olevansa vahvempi. Ulkopolitiikassa taas Abbas on saanut lisää kansainvälistä tukea, sillä häntä pidetään ainoana, jolla on mahdollisuus parantaa suhteita Israeliin.
Hamasin johto epäilee, että Abbasin päämääränä on viime kädessä hallituksen kaatuminen. Mielipidemittausten mukaan Abbasin kannatus on noussut, kun taas Hamasin tähän asti korkea suosio on laskussa.
Taloudellinen kriisi on syventynyt, ja kansan tyytymättömyys kasvaa. Pääministeri Hania on luvannut maksaa osan palkoista Hamasin omista varoista, mutta se ei ongelmaa ratkaise.