Kummalliset tulipalot ovat lisääntyneet viime syksystä lähtien selvästi, arvioi rikostorjunnan asiantuntija, apulaisjohtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta. FK edustaa muun muassa suomalaisia vahinkovakuutusyhtiöitä.
"On palanut autoja, moottoripyöriä, taloja, varastoja ja tuotantolaitoksia. Osaa paloista epäillään vahvasti petoksiksi."
Karhusen mukaan lama saattaa kannustaa yhä useamman maksattamaan rasitteeksi koituneen omaisuutensa tai velkansa vakuutusyhtiöllä. Joukkoon mahtuu myös yrityksiä ja ammattirikollisia. Edellisen laman aikana 1990-luvulla vahinkoilmoitusten määrä ainakin kasvoi roimasti.
FK arvioi, että vakuutusyhtiöiltä huijataan vuosittain valheellisin perustein jopa 100-200 miljoonaa euroa. Vahinkoja korvattiin viime vuonna 2,244 miljardilla ja edellisenä vuonna 2,122 miljardilla eurolla.
Arviolta 5-10 prosenttia vahinkovakuutuksesta maksettavista korvauksista siis on aiheettomia. Vahinkojen määrän kasvu myös lisää paineita korottaa vakuutusmaksuja entisestään.
"Huijatut korvaukset jäävät rehellisten vakuutuksenottajien maksettaviksi. Vuosittain niistä kertyy noin 20-40 euroa jokaista suomalaista kohti", Karhunen laskee.
Moni vakuutuspetos
jää piiloon tutkijoilta
Mahdollisten petosten tai petosyritysten lukumäärästä FK:lla ei ainakaan vielä ole tarkempaa tietoa. Tapausten ruodinta ottaa aikansa ja tilastot valmistuvat jälkijunassa.
Arviot huijausten yleisyydestä perustuvat lähinnä kyselytutkimuksiin, joiden mukaan jopa joka neljäs suomalainen tuntee jonkun, joka on vetänyt vakuutusyhtiötä höplästä. Toisen kyselyn mukaan joka viides hyväksyy vahinkojen liioittelun vakuutuskorvausta haettaessa.
Vuonna 2008 vakuutusetsivät selvittelivät noin 2 000 hämärää vahinkotapausta, joissa vaadittiin yhteensä yli 50 miljoonan euron korvauksia. Vakuutusrötöstely on kuitenkin pitkälti piilorikollisuutta, josta näkyviin pulpahtanee vain jäävuoren huippu.
Pelastusviranomaiset kirjasivat viime vuonna yli 14 000 paloa, joista yli 8 000:sta maksettiin vakuutuskorvauksia. Suurin osa paloista on yleensä syttynyt sähkölaitteista.
"Rikosprosessi
usein liian hidas"
Pelastus- ja poliisiviranomaiset selvittivät osan paloista, mutta aivan liian usein syttymissyy jää selvittämättä ja palo kokonaan tutkimatta. Selvittämättä jää sekä tuhopolttoja että petoksia.
"Palonsyyntutkintaa koskevat toimivaltuussäännökset eivät ole ihan kunnossa. Jos rikosepäilyjä ei herää heti, niin palon tarkempi selvittely jää usein pelkästään vakuutusyhtiölle", Risto Karhunen sanoo.
"Viranomaisten ja vakuutusalan yhteistyö on kuitenkin tiivistynyt muun muassa Oulun seudulla."
FK:n mukaan vakuutusyhtiöt ovat edelleen harmittavan haluttomia ilmoittamaan petosepäilyistään poliisille, koska juttujen käsittelyn pelätään kestävän liian pitkään. Tilanne on sama muissakin Pohjoismaissa.
"Rikosprosessi on usein liian hidas. Lainvoimaisen päätöksen saaminen melko yksinkertaisessakin petosasiassa voi kestää neljäkin vuotta", Karhunen muistuttaa.
"Jos juttu vielä menee nurin, niin mahdolliset korvaukset, korot ja oikeudenkäyntikulut kaatuvat vakuutusyhtiön maksettaviksi."
Vuonna 2002 käyttöön otettu vakuutusyhtiöiden yhteinen vahinkorekisteri on estänyt osan huijauksista. Ainakin yritykset maksattaa sama vahinko usealla eri vakuutusyhtiöllä ovat lähes loppuneet.
Vakuutusalalla on myös käytössään rekisteri niistä, jotka ovat vakuutuspetoksen tehneet tai sellaista yrittäneet. Listalla on lähes 400 nimeä.
Karhusen mukaan petosten ehkäisy on tuloksellisempaa kuin niiden penkominen jälkikäteen. Riskit koetetaan minimoida ja yritysasiakkaat joutuvat entistä tarkempaan syyniin.
Henkilöasiakkaiden kohdalla tämä ei ole samalla tavalla mahdollista, koska esimerkiksi lakisääteiset liikenne- ja tapaturmavakuutukset on vain myönnettävä.