Joulukuun puolivälissä virallisesti aloittaneen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen myötä poistui Oulussa käytöstä myös liikennevalojen ohjaus hälytysajoneuvoja varten.
Toki jo vuoden verran oli tiedossa, että kunnallisen hätäkeskuksen ja poliisin hätäkeskuksen siirtyessä valtiolle, ei valtion hätäkeskus ota liikennevaloja hoitaakseen missään Suomessa.
Viimeisenä vihreältä linjalta poistui palolaitos tämän viikon tiistaiaamuna kello 7. Oulussa valojärjestelmä on ollut käytössä ainakin kymmenen, mahdollisesti viisitoistakin vuotta. Alkuvaiheessa hälytysajoneuvoille pyydettiin keltaiset vilkut liikennevaloihin, myöhemmin vihreä linja.
"Meillä ei tällä hetkellä ole käytössä mitään järjestelmää", kertoo operatiivinen päällikkö Urpo Rounaja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Oulun paloasemalta.
"Mietinnässä on Virve-radiojärjestelmään perustuva liikennesysteemi, jossa satelliitin kautta hoidettaisiin vihreä linja muutama pylväs kerrallaan."
"Ainakin silloin, kun minä olen käyttänyt, se on ollut meidän kannalta erittäin joustava ja turvallinen", kehuu palomestari Jukka-Pekka Huttunen vanhaa järjestelmää. "Se on ollut huomattava etu", vahvistaa myös apulaispalopäällikkö Petri Hintikka. Uuden järjestelmän käyttöönotto sisäänajoineen vie muutamia kuukausia, jopa vuoden verran.
Oulussa opittu
Pääkaupunkiseudulla Helsinki mukaan lukien ei ole käytössä minkäänlaista liikenteenohjausjärjestelmää hälytysajoneuvoille. Suuremmista kaupungeista muun muassa Oulussa, Tampereella ja Lahdessa sen sijaan on.
Oulussa käytöstä poistuneeseen vanhaan systeemiin palolaitos toimitti hätäkeskuksen tarvitseman softan ja liikenteen ohjaus liitettiin mobiilijärjestelmään. Valoja ohjattiin hätäkeskuksesta yhdeltä työasemalta, jonka hoito sitoi yhden ihmisen. Järjestelmää oli rakentamassa Oulun kaupungin liikennesuunnittelukeskus, joka on aktiivisesti ollut ajamassa uuttakin järjestelmää.
Rounaja kehuu oululaisten oppineen keltavilkkujen kautta huomioimaan hälytysliikenteen. Sen käyttö kohdentui kiireellisiin pelastustehtäviin, sairaankuljetuksiin, jossakin tapauksissa poliisiin sekä maakuntien ambulansseihin, jotka olivat tuomassa kiireellistä potilasta yliopistosairaalaan. "Opittiin vähän liikaakin luottamaan siihen keltavilkkuhommaan."
Nyt kun varsinaista järjestelmää ei ole, voidaan tiukan tullen ajaa päin punaisiakin, jos muulle liikenteelle annetaan mahdollisuus väistää. Ongelmakohtia ovat selkeästi ruuhka-ajat, erityisesti perjantai-iltapäivät sekä kiekkopelit. Paloasema kun sijaitsee Kärppien kotiluolan kupeessa.
"Tieliikennelaki antaa meille mahdollisuuden ajaa erityistä varovaisuutta noudattaen päin punaisia", Hintikka muistuttaa.
Viiveitä tiedossa
Oulun kaupungin liikennesuunnittelukeskus on kysellyt pelastuslaitoksen lisäksi muita osapuolia, poliiseja sekä maakuntien ambulanssiyrityksiä, mukaan uuden järjestelmän rakentamiseen. Se näyttää kuitenkin jäävän pitkälle pelastuslaitoksen ja kaupungin vastuulle.
Luvassa on todennäköisesti pieniä viiveitä hälytysajoneuvojen saamisessa, vaikka Rounajan mukaan on ehdottomasti tärkeämpää saada apu paikalle kuin saada se mahdollisimman nopeasti. Olennaista on minimoida riskit etenkin risteysajossa.
"Erittäin tärkeää on, että liikenteessä tiedetään, ettei meillä ole käytössä tuota ohjausjärjestelmää. Pitäisi myös ymmärtää, että johtoajoneuvon jälkeen sieltä voi tulla lisää yksiköitä."
Muiden tienkäyttäjien tulee väistää hälytysajoneuvoa mahdollisuuksien mukaan.
Laki ei suoraan ota kantaa siihen, kuinka paljon lakia saa rikkoa väistäessä.
Mikäli oman ja muiden turvallisuuden säilyttäen voi väistää ajamalla punaisia päin, näin voi periaatteessa tehdä.
Mikäli väistäminen ei ole mahdollista, on hälytysajoneuvon kuskin vastuulla löytää muu ratkaisu.
