Pääkirjoitus

Hä­lyt­tä­viä be­to­ni­on­gel­mia

Betonirakentamisen laatuongelmat ovat yllättäneet eri puolilla Suomea. Vielä ei ole tiedossa, onko kyse yksittäisistä tapauksista vai vasta jäävuoren huipusta.

Betonirakentamisen poikkeukselliset laatuongelmat ovat havahduttaneet viime aikoina eri puolilla Suomea. Toistaiseksi on epävarmaa, ovatko ongelmat yksittäisiä vai onko tapauksissa kyse vasta jäävuoren huipusta.

Liikenneviraston betonisilloille tekemät pistokokeet paljastivat, että vain muutama vuosi sitten rakennettujen siltojen betonissa on lujuuspuutteita. Tästä ei voi tehdä suoraan johtopäätöksiä ilmiön laajuudesta, mutta pistokokeen kuntotutkimukset antavat huolestuttavia viitteitä.

Liikenneviraston satunnaisotantaan valituista kahdeksastatoista sillasta peräti kuudessa oli puutteita. Puutteita havaittiin siis joka kolmannessa sillassa. Oulussa tällaisia siltoja on kaksi. Siltoja on viranomaisen mukaan silti turvallista käyttää, mutta ne eivät välttämättä kestä tavoiteltua sataa vuotta.

Betonin laatuongelmat voivat tulla maksamaan paljon, jos siltoja joudutaan korjaamaan tai rakentamaan uudestaan aiottua nopeammin. Selvitystyötä onkin syytä jatkaa Liikenneviraston lupaamalla siltojen riskikartoituksella.

Betonin vakavat laatuongelmat pulpahtivat pintaan viime kesänä, kun Kemijärvellä jouduttiin purkamaan melkein valmis rautatiesilta. Turussa on rakennettu uudestaan yliopistollisen keskussairaalan rakenteita. Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla heikkoon betoniin on törmätty muutamassa asuntorakennuskohteessa ja Pohjanmaalla tuulivoimalan perustuksissa.

Rakennustuotteiden laatua valvovan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tekemissä selvityksissä ei betonin laatuongelmille ole löytynyt yksittäistä syytä tai valmistajaa.
Näyttäisi kuitenkin siltä, että ongelma liittyy pääosin pakkasen ja suolarasituksen kestävään huokoistettuun p-lukubetoniin. Ilmoituksia on saatu myös betonilaatujen hitaasta kuivumisesta. Betonin tiheydet ovat olleet alhaisia ja betonin puristuslujuudet ovat jääneet alle tavoitelujuuksien.

Paniikkiin ei ole syytä, mutta ilmenneisiin puutteisiin on suhtauduttava vakavasti. Ongelman laajuus on selvitettävä, jotta tilannetta päästään korjaamaan. Valvovan viranomaisen on syytä selvittää, miten massiivivalukohteissa eri puolilla Suomea on viime aikoina menetelty.

Betoniteollisuus on yllättynyt laatuongelmista, sillä betonirakentamista on totuttu pitämään turvallisena. Alalla riittääkin selittämistä, mistä laatuongelmat johtuvat. Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle toistaiseksi laajempaa laadunvarmistusmenetelmää, kun betonia käytetään vaativissa olosuhteissa.

Tukes on aloittanut rakennustuotteiden testausohjelman ja kehittää laaduntarkkailua betoniteollisuuden kanssa. Myös rakennus-teollisuus on luvannut omalta osaltaan selvittää, missä on menty vikaan.

Tahtoa ongelman ratkaisemiseen näyttäisi olevan. Tarvittaessa menettelytapoja ja valvontaa on muutettava, jotta rakentamisessa käytetty betoni on sitä, mitä sen pitää olla. Kysymys on isoista rahoista ja korvausvastuista.