Ikuiseksi optimistiksi itsensä määrittelevä maakuntajohtaja Hannu Leskinen ei täysin pysty peittämään katkeruutta äänessään verratessaan tulevaa Salon seudun kuntaliitosta Kainuun maakunnan laajaan yhteistyöhön.
"Siellä 55 000 asukkaan uusi kunta saa valtiolta tukea 20 miljoonaa euroa. Meillä Kainuussa hallintokokeilu tarkoittaa käytännössä 60-prosenttista 85 000 asukkaan liittoa. Tukea saimme kokeilun alkaessa 1,7 miljoonaa euroa tietojärjestelmien kehittämiseen", Leskinen sanoo.
Koko maan koekentäksi maakuntahallinnon kehittämisessä ryhtynyt Kainuu on ajautunut talouskurimukseen, josta ei nousta kuiville kepeästi kelluen.
Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana Kainuun maakunta -kuntayhtymälle kertyi alijäämää 10 miljoonaa euroa.
Tälle vuodelle on jo hyväksytty 4,9 miljoonan euron lisätalousarvio, mutta tarvetta näyttäisi olevan tuplaten. Maakuntavaltuusto vaatii tiukasti, että kuntayhtymän on pysyttävä budjetissa.
Kukaan ei vain ole osannut listata, mistä vielä voitaisiin tinkiä palvelujen saantia entisestään vaikeuttamatta.
Hannu Leskinen torjuu tottuneesti arvelut sosiaali- ja terveyspuolen löysästä rahankäytöstä.
Suomen mestari
"Kainuu on näiden palvelujen järjestämisessä taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen Suomen mestari. Näin siitä huolimatta, että meillä on suuri sairastavuus, paljon vanhuksia ja pitkät välimatkat. Kainuun tulokehitys on kuitenkin niin heikko, että halvinkin on nykytilanteessa meille liian kallista."
Hankalassa jamassa rivikuntalaiset ja kunnanisätkin ovat antaneet hallintokokeilulle rankkaa palautetta. Ristijärvellä aikeet terveysaseman sulkemisesta saivat kunnanjohtaja Reijo Fredrikssonin miettimään jo kuntayhtymän haastamista käräjille.
Napit vastakkain ovat ajoittain myös Kainuun kunnat. Maakunnan yhteisen hyvän eteen on vaikea puurtaa, kun pitäisi osata selittää kimpaantuneelle kuntalaiselle, miksi palvelut karkaavat yhä kauemmas.
"Kuntien yhteistyön sujuvuudesta pitää kantaa erityistä huolta. Näkemyseroja on, mutta mielestäni tämä vuosi on jo viime vuotta parempi", Leskinen arvioi.
Maakuntajohtaja harmittelee, että hallintokokeilun mukanaan tuoma hyvä peittyy surkuttelun ja kritiikin alle.
Hän on usein todennut, että ilman maakunnan laajaa yhteistyötä Kainuun tilanne olisi vielä nykyistäkin vaikeampi.
Parannuksia tehty
"Vanhustenpalveluissa olemme tehneet monenlaisia, vaikuttavia satsauksia. Lastensuojelun laatu on parantunut oleellisesti, hoitotakuu toteutuu pääosin, ympäristöterveydenhuollon hajanaisuus on korjattu. Pienten röntgen- ja laboratorioyksiköiden sulkeminen varmistaa, että muissa yksiköissä palvelut ja laitteet pysyvät toimivina", Leskinen luettelee.
Maakuntavaltuustossa kuultiin viimeksi viikko sitten valtion terveiset ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) kautta.
Valtuutettu Anne Huotarin (vas.) kysely valtion mahdollisesta avusta toi Lehtomäeltä vain lupauksen indeksikorotusten maksamisesta.
Hannu Leskinen lupaa, että ministeriöille annetaan jatkuvasti tietoa Kainuun vaikeasta tilanteesta.
Rohkaisevana hän pitää sitä, ettei vastaus rahapyyntöihin ole ollut ainakaan ehdoton ei.