EU päätti sallia ravintolaruoan arvonlisäveron laskun. Alempi verokanta pitää Suomessa ottaa käyttöön niin pian kuin mahdollista. Ravintoloiden tulee siirtää alennus ruokailijoiden maksamiin hintoihin.
Euroopan unionin valtionvarainministerit punnersivat muutama päivä valmiiksi ratkaisun, joka sallii ravintolaruoan arvonlisäveron laskemisen myös Suomessa. Päätöksen mukaan vero voidaan täällä pudottaa 22 prosentista 12:een.
Ratkaisua vaikeutti se, että jäsenmaat eivät olleet verokannan alennuksen siunauksellisuudesta yksimielisiä. Hankkeen sinnikkäin vastustaja on ollut Saksa, jonka hallitus ei usko alv-alen luovan uusia työpaikkoja.
Vanhasen hallitus sen sijaan edustaa oppia, jonka mukaan alennus lisää työvoimavaltaisen alan kysyntää ja työllisyyttä. Tavoite ravintoloiden ja henkilöstöruokailun arvonlisäverokannan pudotuksesta elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle eli 12 prosenttiin kirjoitettiin hallitusohjelmaankin.
Ruoan arvonlisäveron alennus on tulossa voimaan ensi lokakuussa. Todennäköisesti ravintolaruoan alv:n lasku ei ehdi astua voimaan vielä silloin. EU-komission esityksen mukaan alennetut verokannat voitaisiin ottaa käyttöön vasta vuoden 2011 alusta. On kuitenkin mahdollista, että jäsenmaat voivat ryhtyä soveltamaan niitä jo aiemmin.
Veron alennuksen lopulliset vaikutukset kysyntään ja työllisyyteen kuuluvat luokkaan "jää nähtäväksi". Vaikutukset riippuvat ennen kaikkea siitä, siirtyykö veroale niihin hintoihin, joilla ravintolat ja henkilöstöruokalat ruokaa myyvät.
Toinen mahdollisuus on, että ravintolat nappaavat alen tuoman hyödyn osittain tai kokonaan omiin katteisiinsa.
Jos ravintolat siirtävät alennuksen kokonaan myyntihintoihin, niiden pitäisi pudota 8,2 prosenttia. Näin kympin ateria putoaisi 9,20 euroon. Tällaisia näkymää pitää mahdollisena alan etujärjestökin. Pudotus ei ole päätähuimaava, mutta voi jo vilkastuttaa kysyntää.
Valitettavasti tuon kokoinen hintojen lasku voi olla toiveajattelua. Esimerkiksi vuoden 2007 alussa voimaan tullut parturi- ja kampaamopalveluiden alv:n reipas pudotus olisi mahdollistanut jopa 11 prosentin palveluhintojen laskun. Keskimääräinen alennus jäi tutkimusten mukaan kuitenkin surkeasti kolmeen. Osa yrittäjistä jopa nosti hintoja.
Samanlaista päättäjien myötämielen ja asiakkaiden hyväksikäyttöä joutuu pelkäämään nytkin. Osa yrittäjistä puhuu selvästi alle kahdeksan prosentin alennuksista, osa on jopa julistanut, ettei esimerkiksi kovasti kilpailtujen lounasaterioiden hintoja voi laskea lainkaan.
Etenkin jälkimmäiset ajatukset ovat jokseenkin käsittämättömiä. Ne voivat kaiken lisäksi osua lopulta ravintolanpitäjien omaan nilkkaan. Jos luonasruokien hinnat eivät laske samaan aikaan kun kaupasta ostettavan ruoan hinta putoaa, on väistämätön seuraus, että kansalaiset alkavat entistä laajemmin tuoda työpaikoille omia eväitään.
Samalla ravintoala tahraisi maineensa. Yrittäjien edushenkilöiden on nyt syytä komentaa alan toimijat ruotuun niin, etteivät asiakkaat koe tulevansa höynäytetyiksi. EU:n ratkaisua ei ole tarkoitettu vastikkeettomaksi yritystueksi.
Ravintola-alvin pudotuksesta johtuvat valtion tulonmenetykset on laskettu bruttona runsaaksi 300 miljoonaksi euroksi vuodessa. Jos välistävetoja ei nähdä ja ratkaisu lisää kysyntää ja työpaikkoja, lopullinen vaikutus voi olla positiivinen.