Suomi on ensi vuoden alusta siirtymässä reseptilääkkeissä halvimman lääkevaihtoehdon käytäntöön. Mikäli eduskunta hyväksyy valmisteilla olevan lakiesityksen, apteekeilla on velvollisuus vaihtaa lääkärin määräämä lääke vastaavaan, halvimpaan rinnakkaisvalmisteeseen. Esityksen mukaan lääkäri voi kuitenkin lääketieteellisin perustein kieltää vaihdon, samoin ostajan pitää suostua valmisteen vaihtamiseen.
Taloudellinen hyöty halvoista rinnakkaislääkkeistä halutaan saada täysimääräisesti käyttöön. Jo vuodesta 1993 asti lääkärit ovat sosiaali- ja terveysministeriön määräyksen mukaan voineet kirjoittaa lääkemääräykset lääkkeen sisältämän vaikuttavan aineen nimellä, jolloin apteekki on toimittanut automaattisesti halvimman valmisteen asiakkaalle. Mahdollisuuden käyttö on kuitenkin jäänyt olemattomaksi. Muiden Pohjoismaiden ja monien muiden Euroopan maiden tapaan Suomi on nyt siirtymässä asiassa vapaaehtoisuudesta pakkoon.
Kelan vuoden 2001 lääketilaston mukaan lääkkeen määrääjät kirjoittavat vuodessa 38 miljoonaa reseptiä. Lääkkeen sisältävän vaikuttavan aineen nimellä kirjoitettiin samaan aikaan 10 000 reseptiä.
Vaikka huomioon otettaisiin sekin, että lääkärit ovat kirjoittaneet itse suoraan halvimpien lääkkeiden reseptejä erityisesti antibioottien ja tulehduskipulääkkeiden ryhmässä, lääketilaston mukaan näistä lääkkeistä maksettavien lääkekorvausten määrä on vain runsas 14 prosenttia kokonaismäärästä.
Pohjoismaista Tanskassa rinnakkaislääkkeiden käyttöön siirryttiin lain voimalla viisi vuotta sitten. Rinnakkaislääkkeiden käyttöprosentti on Tanskassa nyt 50. Suomessa tehtyjen laskelmien mukaan reseptilääkkeissä rinnakkaislääkkeet olisivat 30 prosenttia lääkemääräyksistä, jos rinnakkaisvalmisteet käytettäisiin täysimääräisesti hyväksi.
Apu lääkekustannusten
nopeaan nousuun
Syynä lakiesitykseen on lääkekustannusten nopea kasvu. Viime vuonna reseptilääkkeitä määrättiin 1,2 miljoonan euron arvosta, ja Kela korvasi kustannuksista 770 miljoonaa euroa. Vuoteen 2000 verrattuna lääkekustannukset kasvoivat 13 prosenttia. Jos kasvu jatkuu näin, lääkekustannukset kaksinkertaistuisivat joka seitsemäs vuosi.
Tällä hetkellä Suomen lääkemarkkinoilla on käytössä yhteensä 160 alkuperäislääkettä ja niiden rinnakkaislääkettä, kun Tanskassa vastaava luku on 328. Rinnakkaisvalmisteiden määrän Suomen lääkemarkkinoilla uskotaan lisääntyvän nykyisestä, mikäli halvimman valmisteen systeemiin siirrytään.
Lakiesitys luovutetaan tänään potilasjärjestöille lausuntoa varten. Lausuntoja lakiesityksestä on pyydetty muun muassa Suomen Lääkäriliitolta ja Apteekkariliitolta.
Lääkäriliitto ei kannata lakiesitystä. Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala toteaa liiton kantana, että lääkityksen pitäisi pysyä potilaan ja lääkärin välisenä asiana.
"Lakiesityksen mukaan apteekin ei tarvitsisi edes ilmoittaa lääkkeen vaihtamista. Käytännössä lääkäri ei siis välttämättä tietäisi, mitä lääkettä hänen potilaansa syö", Kujala toteaa.
Kujala toteaa myös, että lääkärit ovat käytännön työssään siirtyneet ja siirtyvät koko ajan halvempien lääkkeiden käyttöön. Siirtyminen halvimpiin valmisteisiin ei ole ehkä yhtä nopeata kuin pakkovaihtamisessa, mutta lääkäreiden mielestä nykyinen järjestelmä on turvallisempi ja hallitumpi tie muutokseen.
Terveyskeskuslääkärinä Oulun Keskustan terveysasemalla työskentelevä Jouni Rahko on liittonsa kanssa samoilla linjoilla. Hän vierastaa ajatusta, että lääke päätettäisiinkin jossain muualla kuin potilaan ja lääkärin välisessä neuvonpidossa.
"Itse kirjoitan säännönmukaisesti reseptin valmisteen nimellä, koska haluan käytännössä tietää, minkä näköinen pakkaus ja pilleri on. Haluan tietää varmasti esimerkiksi sen, että puolitetaanko pilleri vai ei, tai onko pilleri sen kokoinen ja muotoinen, että potilaani pystyy sen puolittamaan", hän havainnollistaa.
Rahkon mielestä niin lääkärit, lääketehtaat kuin potilaat ovat tänä päivänä lääkkeistä hintatietoisia. Halpoja rinnakkaistuotteita osataan etsiä markkinoilta ilman pakkoakin.
Terveyskeskuslääkärinä hän myös pelkää, että rinnakkaisvalmisteisiin siirtyminen lisäisi byrokratiaa ja epävarmojen potilaiden yhteydenottoja, mikä kaikki olisi pois itse potilastyöstä.
Apteekkariliitto on ottanut ehdotukseen varovaisen myönteisen kannan.