Aprillipäivänä kansalaisten ylle langennut lääkkeiden viitehintajärjestelmän onni vaihtui huoleksi nopeammin kuin halvan särkylääkkeen tuoma helpotus. Pikkukuntien apteekkarit rasvailevat kerjuusauvojaan ja kauhistelevat katteiden katoa.
Kansalaisten ja yhteiskunnan varoja säästämään rakennetussa järjestelmässä lääkkeelle määritellään viitehinta halvimman vaihtokelpoisen valmisteen mukaan. Jos halvempi tuote ei kelpaa asiakkaalle, hän joutuu maksamaan itse viitehinnan yli menevän osan kalliimman lääkkeen hinnasta. Kuulostaa reilulta.
Apteekkariliiton mukaan viitehintajärjestelmää ei heilläkään vastustettu. Yhteiskunnan pitäisi apteekkareiden mielestä kuitenkin korvata liikevaihdon kutistuminen. Liitossa on laskettu, että keskivertoapteekin tulos putoaisi tänä vuonna 12 prosenttia ja ensi vuonna vielä enemmän.
Lomautusten ja irtisanomisten nivassa räpistelevän kansalaisen ensisijainen huoli ei ehkä kohdistu apteekkareiden ansiotasoon, ovathan yrittäjän vastuulla apteekkeja pyörittävät valkotakit monessa kunnassa vakiopaikalla verokalentereiden ykkösketjussa. Ainakin maaseudulla saattaa syytä huoleen kuitenkin olla.
Hyvän mielen apteekit -ketjun Terveysuutiset-lehden pääkirjoituksessa povataan alalle perin synkkää tulevaisuutta. Päätoimittajan mukaan moni koulutettu proviisori ja farmaseutti menettää lähiaikoina työpaikkansa. Siksi alalle opiskelijoiksi aikovienkin kannattaa kirjoituksen mukaan tarkkaan harkita valintaansa.
Pääkirjoittaja toivoo, ettei Suomen esimerkillisistä ammattiapteekeista tule Etelä-Euroopan apteekkien kaltaisia, 1-2 hengen pyörittämiä kioskeja.
Tuskinpa sentään. Vaikka eurooppalainen lääkevalvonta on yhdenmukaistunut, kansalliset lääkevirastot päättävät edelleen melko itsenäisesti esimerkiksi siitä, saako lääkettä myydä ilman reseptiä. Joskus EU kuitenkin jyrää, kuten tuodessaan apteekkien hyllyille uuden laihdutuslääkkeen vastoin lääkelaitoksen asiantuntijoiden kantaa.
Maaseudulla on syytä huoleen siksi, että Apteekkariliitto varoittelee pienten apteekkien tulevaisuuden olevan paikoin kovin epävarma. Alle 1,5 miljoonan euron vuotuisella liikevaihdolla toimivia apteekkeja on maassa lähes sata. Niissä liikkumavara on pieni, eikä lääketulojen vähenemää paikata verenpaineita mittaillen tai ryppyvoiteita myyden.
Lääkkeet täytyy saada kirkonkylällä käynnin yhteydessä jostain, mieluiten apteekista. Myös rajusti vähennettyjen, itsehoitolääkkeitä myyvien lääkekaappien määrää pitää uudelleen lisätä.
Apteekkien palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä, sen kertovat monet tutkimukset. Apteekki-nimen käytöstäkin on syytä keskustella. Nythän sen alla voivat toimia vapaasti esimerkiksi netissä rohtoja kauppaavat yrittäjät.
Verkkoon tähyillään oikeidenkin lääkkeiden kaupassa. Jos toimivat ja turvalliset verkkopalveluratkaisut internetapteekille löydetään, homma pysyy kyllä Suomessa ammattilaisten käsissä. Hyvä niin, sillä kuluttajien oman lääketuntemuksen varaan ei voi paljon laskea.
Reseptipakkoa tarvitaan kuluttajien turvallisuuden takia. Viime vuonna toimitettujen 80 miljoonan reseptin joukossa oli kuitenkin varmasti myös monta turhaa lääkemääräystä. Lääkkeiden käytön jatkuva kasvu ei saa olla väistämätön kehityksen suunta.
petri.hakkarainen@kaleva.fi