Omistuskaksion löytää Kaijonharjusta 800 euron neliöhinnalla, kun Tuirassa neliöhinta nousee jopa yli 5 000 euron. Kaijonharju komeilee ensimmäisellä sijalla myös halvimmalla neliöhinnalla myydyissä kolmiossa, kun kallein vuoden sisällä myyty kolmio löytyy Kasarminrannasta.
Tiedot löytyvät ympäristöministeriön ylläpitämältä nettisivuilta, jossa näkyvät tiedot viimeisen 12 kuukauden ajalta tehdyistä asuntokaupoista. Ensisijaisesti asuntojen hintoihin vaikuttaa sijainti, kertoo Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksen arkkitehti Raimo Tikka. "Kiinteistöliikkeiden korostamat kolme tärkeintä ominaisuutta näkyvät hinnoissa. Sijainti, sijainti ja sijainti", Tikka kertoo.
Kaikille alueille
on kysyntää
Yleensä asunnon ostajia eniten kiinnostavat alueet ovat noin kahden kilometrin säteellä keskustasta, kertoo yrittäjä Tarmo Lotvonen Oulun Kiinteistömaailma Rotuaarin kodit Oy:stä. Lotvonen listaa tällaisiksi alueiksi muun muassa Etu- ja Taka-Lyötyn, Värtön, Alppilan, Välivainion, Kastellin ja Karjasillan.
"Ydinkeskusta kuitenkin on selkeästi kiinnostavin alue", Lotvonen kertoo. Keskustan läheisyydestä löytyvät myös kalleimmat neliöhinnat.
Pienimmät neliöhinnat löytyvät kauempaa. "Yleensä halvat neliöt ovat 1960-1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, joiden taloyhtiöissä ei ole vielä tehty uudistuksia", Lotvonen kuvailee. Esimerkeiksi hän nimeää Kaukovainion ja Puolivälinkankaan.
Samaa mieltä on Aktia Kiinteistövälityksen toimitusjohtaja Pasi Backman. Kiinnostavimpiin alueisiin hän lisää myös jokirannan asuinalueet. "Onneksi kuitenkin kaikille alueille on kysyntää", Backman kertoo.
Arkkitehti Tikka kertookin, että ihmiset hakeutuvat mielellään veden ja luonnon äärelle.
"Oulussa on aika hyvä tilanne, kun melkein joka puolella kaupunki ja luonto kohtaavat."
Mielikuvat muuttuvat hitaasti
Kiinteistövälittäjät kertovat, että mielikuvat ja ennakkoluulot asuinalueista vaikuttavat selkeästi asuntokauppoihin.
"Osa taas on alueuskollisia", Oulun OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Timo Jormakka kertoo. "Monesti halutaan muuttaa saman alueen sisällä, joten lasten ei tarvitse vaihtaa koulua", Jormakka kertoo.
"Osa taas sanoo, ettei ikinä muuta esimerkiksi joen eteläpuolelle, mutta sitten kun oikea asunto löytyy, ei alueella olekaan enää merkitystä", Backman luonnehtii.
Kiinteistövälittäjien mielestä asiakkaiden mielikuvissa alueista ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. "Heinäpää mielletään nykyään enemmän osaksi keskustaa kuin aiemmin", Lotvonen sanoo.
Ongelma-alueiden imagot ovat myös hieman parantuneet. "Kaukovainio ei ole enää läheskään niin paha alue kuin parikymmentä vuotta sitten", Backman kuvailee.
Meri-Toppila ja Rajakylä ovat mukana lähiöhankkeessa, jossa pyritään lisäämään alueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Yksi keino muokata asuinaluetta, on muuttaa vuokrataloja omistusasunnoiksi.
"Asukkaiden vaihtuvuus näkyy alueella. Yhtiöt eivät panosta vuokrakohteisiin samalla tavalla kuin omistusasuntoihin", Tikka kertoo.
Asenteet kuitenkin muuttuvat hitaasti.
"Viimeisen kahden vuoden aikana on tehty Meri-Toppilalle kasvojenkohotusta, mutta maineen puhdistaminen vie yllättävän kauan", Jormakka kertoo. Hän epäilee, että mielikuvien muuttumiseen menee vielä 5-10 vuotta.
Kiinteistövälittäjät odottavat mielenkiinnolla Hiukkavaaran uuden asuinalueen kaavoitusta.
"Myös uusista asuinalueista, kuten Kuivasrannasta ja Ritaharjusta on kyselty jo enemmän", Jormakka kertoo.