Oulun kaupunginorkesterin nykyinen taiteellinen johtaja Arvo Volmer jättää työnsä Oulussa kesällä 2005. Hän siirtyy Tallinnan Estonia-oopperan taiteelliseksi johtajaksi ja australialaisen Adelaiden sinfoniaorkesterin musiikilliseksi johtajaksi.
Volmerin seuraajaa ryhdytään aivan pikapuolin etsimään toimikunnan voimin, koska valitsijoille saattaa muuten tulla liian kiire. Ensi keväänä Volmerin seuraajan pitäisi jo alkaa olla selvillä.
Kun muusikot viimeksi halusivat äänestyspäätöksellä päästä Volmerista eroon, he joutuivat hyvin pian Canossan matkalle pyytämään tuttua esimiestä takaisin. Muut vaihtoehdot osoittautuivat järkiään epäsopiviksi.
Kapellimestarin valinnassa ei ole kysymys pelkästään musiikillisista taidoista. Henkilökemioiden varsinkin pitää käydä yksiin. Kaikki kapellimestarit eivät myöskään ole yleisosaajia, joten ehdokkaan kykyjen ja toiveiden tulee olla harmoniassa orkesterin musiikillisten tavoitteiden ja taloudellisten tosiasioiden kanssa.
Turha haaveilla Mahlereista ja Wagnereista, jos määrärahat ja soittajat on myönnetty Haydniin.
Karvalakki ja
kiiman kierto
"Olen ollut kerjäläisten kuningatar", huokaa virkavapaalta tavoitettu intendentti Riitta Pulliainen.
Hän tarkoittaa, että kapellimestarien lisäksi myös solisteilta on edellytetty pelastusarmeija-mentaliteettia. Oulu on ollut huono maksaja, minkä takia kaikki mahdolliset suhdetoimintamuodot on jouduttu hyödyntämään.
Onneksi vieraiden mielihalut ovat monesti olleet toisiaan täydentäviä.
Kapellimestari Moshe Atzmon on halunnut tulla Ouluun kaikkein kovimmilla pakkasilla, koska hänellä ei ole muuten mitään käyttöä komealle Moskovasta ostetulle karvalakilleen.
Mikko Franck lupasi alkukeväisen Auringon talo -oopperan äänitysprojektin jälkeen tulla toistenkin johtamaan, kunhan se ei tapahdu keskellä talvea, vaan loppukeväästä tai alkusyksystä. Franck näet inhoaa Suomen pakkasia ja johtaa silloin mieluiten ulkomailla.
Ouluun mieltymisen syy saattaa olla jopa sama, joka vetää tikanpojan puuhun.
Muuan kansainvälisen luokan kapellimestari, herra X, halusi Ouluun toisen kerran sen vuoksi, että neitsytmatkallaan hän oli päässyt tutustumaan nuorison lempiharrastukseen eli "kiiman kiertämiseen" keskikaupungilla karvanopat ja Wunderbaumit heiluen.
Heti ensimmäisten harjoitusten jälkeisenä iltana vieraan olisi ollut pakko päästä taas "kartsalle" hillumaan.
Volmer tehnyt toitä
suhteellisen halvalla
Arvo Volmerille on Oulussa maksettu nykyään nettopalkkiona alan yleiseen ansiotasoon nähden vaatimattomat noin 2 500 euroa viikossa 6-8 viikkona vuodessa.
Näin Volmerin nettovuosipalkaksi on kertynyt noin 20 000 euroa plus vapaat työmatkat Tallinnasta Ouluun ja takaisin.
Työhön on Oulun-käyntien lisäksi sisältynyt muun muassa suunnitteluvastuu.
Volmerin jälkeen ollaan karun totuuden edessä. Mikäli Ouluun halutaan samantasoinen kapellimestari ja yleisöä vetävä keulakuva, pitää peruspalkka nostaa maassa vallitsevalla tasolle.
Leif Segerstam esimerkiksi nauttii Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina parempaa palkkaa kuin ylipormestari. Parhaat suomalaiset kapellimestarit veloittavat yhdestä keikasta noin 13 000 euroa.
Toisaalta kapellimestareiden palkkahaitari on laaja. Urallaan vasta nousukiidossa olevat tuntemattomammat nimet saattavat toki tyytyä siihenkin, että orkesterin vakanssikehitys turvataan ja pariinkin eri otteeseen Oulun kaupunginvaltuustossa puitu tallennekorvausasia hoidetaan kuntoon.
Tallennekorvaus tarkoittaa, että muusikoille maksetaan kiinteä kuukausittainen korvaus tallenteiden, kuten äänitteiden ja tv-ohjelmien, tekemisestä.
Kapellimestareista ei
Suomessa ole pulaa
Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan koulutussuunnittelija Juhani Poutanen huomauttaa, että Suomesta kyllä löytyy päteviä nuoria kapellimestareita Oulunkin tarpeisiin, mikäli heille vain halutaan antaa tilaisuus.
Monentasoisia nimiä mainitaan, vaikka kukaan ei vielä tiedä heidän nykyisistä mielihaluistaan ja sopimustilanteistaan : Petri Sakari, Tuomas Ollila, Jyri Nissilä, Susanna Mälkki, John Storgårds, Jan Söderblom, Dmitri Slobodeniuk, Hannu Lintu, Juha Nikkola ja Atso Almila. Ulkomaalaisperäisiä mahdollisia kandidaatteja ovat Anu Tali, Sian Edwards, Ralf Kircher, Pietro Rizzo, Olari Elts ja Stefan Solyom.
"On turha kuvitella että Segerstam-, Berglund-, Vänskä- ja Oramo-sarjan kapellimestarit suostuisivat missään tilanteessa Oulun kaupunginorkesterin taiteelliseksi johtajaksi. Mutta meillä on vaikka kuinka paljon nuoria kapellimestareita, jotka ovat saavuttaneet varsin huomattavan aseman. Mikko Franckiltakin voisi ehkä kysyä", Poutanen arvioi.
"Näistä nuorista löytyy kyllä Arvo Volmerin tasoista potentiaalia. Monet heistä tekevät jo huomattavasti isompaa tiliäkin. En näe asiaa niin, että Volmer olisi vaikeasti korvattavissa. Päin vastoin kyse on siitä, millä asenteella suhtaudutaan nuoriin ihmisiin. Aikoinaan Jukka-Pekka Saraste ja Esa-Pekka Salonenkin olivat nuoria. Hyvin he silloin kelpasivat ulkomaille - ja Suomeen vasta sen jälkeen, kun he olivat alkaneet saada mainetta maailmalla."