Automaattisen liikennevalvonnan odotetaan tehostuvan, sillä jatkossa sakkolapun pitäisi pätkähtää suoraan ajoneuvon rekisteriin merkitylle haltijalle. Monen EU-maan kaltainen, niin sanottu haltijavastuu, tulee eduskunnan käsittelyyn heti kesälomien jälkeen.
Ylikomisario Heikki Seppä sisäasiainministeriöstä on vielä varovainen arvioidessaan haltijavastuun toteutumista.
"Todennäköistä on, että se tehostaisi työtä huomattavasti. Kuinka paljon, sitä on vaikea sanoa."
Sepän mukaan nykyisen menetelmän pullonkaulana on toimistotyö, joka vähenisi muutoksen myötä huomattavasti ainakin selvissä tapauksissa. Nykyinen käytäntö vie paljon työvoimaa, sillä jokaisesta tapauksesta joudutaan aina tekemään suppea esitutkinta. Tanskassa on käytössä haltijavastuun kaltainen menettely, johon Seppä on juuri tutustunut. Tehokkaan menettelyn ansiosta Tanskan poliisi pystyy sakottamaan myös pienistä ylinopeuksista.
"Kööpenhaminassa on ihan oma yksikkönsä, joka huolehtii koko suur-Kööpenhaminan automaattisesta nopeusvalvonnasta. He käsittelevät noin 80 000-100 000 ylinopeustapausta vuodessa, kun koko Suomessa käsitellään noin 15 000."
Kamerat vähentävät kaahausta
Ylikomisario Seppä pitää kameravalvontaa tehokkaana estämään muun muassa viime aikoina yleistynyttä kaahausta.
"Se on avainasemassa. Jos liikennevalvontaa halutaan tehostaa, niin perinteiseen liikennevalvontaan pitäisi lisätä henkilöstöä niin paljon, että se ei ole realistista. Kameravalvonnalla hurjastelua pystytään estämään pienellä henkilöstölisäyksellä ja tekniikkaan investoimalla."
Sen sijaan punaisia päin ajamisen valvontaan kameralaitteisto ei oikein sovellu. Järjestelmät ovat kalliita ja risteyskohtaisia. Sepän mukaan niitä kannattaa käyttää vain todella vaarallisissa paikoissa.
"Sehän on hyvin tuomittavaa ja paheksuttavaa ajaa päin punaista, mutta jos ajatellaan liikennettä kokonaisuutena, sen merkitys onnettomuuspuolella on aika pieni. Jos 10 prosenttia kuljettajista ajaa jatkuvasti ylinopeutta 6 kilometriä tunnissa tai enemmän, niin sehän koskee valtavaa joukkoa autoilijoita. Siihen puuttumisella saavutetaan suuri hyöty."
Myös tekniikkaa kohennetaan
Sepän mukaan automaattivalvonnan laajentamista ja kehittämissuuntaa täytyy jatkossa miettiä tarkkaan. Uusien kameroiden hankkimisen lisäksi henkilöstön määrän täytyy riittää. Myös automaattivalvonnan organisointi kaipaisi uudistamista.
Tienvarsilla olevat tolppakamerat valvovat noin 800:a tiekilometriä. Pakettiautoihin asennettuja kameravalvontalaitteita on Suomessa kolme, joista yksi Oulussa.
Siirrettäviä laitteita käytetään lähinnä taajamaliikenteen valvontaan.
Oulun läänissä tolppia on 13 nelostiellä Limingan Haaransillan ja Pulkkilan välillä. Tähän asti tolpissa on kiertänyt yksi filmikamera, mutta uutta digitaalikameraa ollaan virittämässä.
"Vuodessa annetaan keskimäärin 1 200 rikesakkoa tai rangaistusvaatimusta. Todellinen määrä on kuitenkin suurempi, sillä hylkyprosentti on niinkin korkea kuin 40. Hylkäykset johtuvat muun muassa lumisateesta", kertoo kameravalvonnasta vastaava vanhempi konstaapeli Pertti Rajaniemi Limingan kihlakunnan poliisista.
Digikameralla hylkäysprosentin toivotaan pienentyvän.
Myös Rajaniemi uskoo, että automaattinen liikenteenvalvonta hillitsee kaahausta.
"Näinä vuosina ei ole tullut ilmi kovin isoja nopeuksia. Tietenkin voi olla, että ne ajavat aina tolpan välin kovempaa."
Rajaniemen mukaan vuonna 1998 alkaneen kameravalvonnan aikana kuolonkolarit ovat käytännössä loppuneet. Aiemmin niitä oli useita vuodessa.