Kuntaliiton selvityksen mukaan vuonna 2010 vauvasta maksaa 54 kuntaa, suunnitteilla se oli kolmessa kunnassa. Suurin vauvaraha, jota kutsutaan kunnissa myös haikararahaksi, rotinarahaksi, vauvabonukseksi, vaipparahaksi ja pirttirahaksi, maksettiin Halsualla. Se on 3?000 euroa eli tuhat euroa vuodessa.
Kuhmoisissa ja Pyhäjoella summa on tuhat euroa. Vauvarahaa maksetaan pääsääntöisesti pienissä kunnissa.
Myös lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 84 kunnassa ja tukea suunniteltiin 12 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 144 euroa kuukaudessa.
Pyhäjoen kunta maksoi haikararahaa viime vuonna 44 hakijalle. Kunnanjohtaja Matti Soronen ei kuitenkaan luonnehtisi sitä muuttohoukuttimeksi.
"Se on enemmän arvokysymys. Haluamme panostaa elämän kaaren molempiin vaiheisiin. Kyllä Pyhäjoki myös panostaa vanhustenhuoltoon Jokikartanon ja muiden palvelujen kautta", Soronen muistuttaa.
"Haikararaha on samanlainen kuin opiskelijoiden pienimuotoinen avustaminen matka-avustuksilla. Halutaan, että nuoret säilyttäisivät kotikunnan Pyhäjoella."
Erilaiset houkuttimet, joita kunnat käyttävät houkuttelemaan niin uusia asukkaita kuin pitämään kiinni entisistä, ovat erityisesti pienten kuntien kilpailukeino.
Yli puolet kunnista ja kolme neljästä pienistä kunnista käyttää edullisia tontteja muuttohoukuttimena, työ- ja opiskelumatkojen tuki on käytössä joka kuudennessa kunnassa ja noin joka kymmenes antoi houkuttimena jonkun rahasumman.
Lue lisää lauantain Kalevasta!