Pääkirjoitus

Hal­pa­kau­pat liik­kees­sä

Halpakauppaketjut hakevat uusia asemia.Monien ennen väheksymistä kaupoista on tulossa yhä tärkeämpiä tekijöitä Suomen markkinoilla.

Säästökuopan omistaja on nyt Tokmanni Joensuusta.
Säästökuopan omistaja on nyt Tokmanni Joensuusta.

Halpakauppaketjut hakevat uusia asemia. Monien ennen väheksymistä kaupoista on tulossa yhä tärkeämpiä tekijöitä Suomen markkinoilla.
Suomalaisia halpakauppojen markkinoita on järjestelty uudelleen. Tampereella meni alan edelläkävijöihin kuuluva Aholaita Oy konkurssiin, ja samaan aikaan joensuulainen Tokmanni hyppäsi pohjoiseen ostamalla Oulun ja Kemin seudulla toimivan Säästökuopan.

Joensuu on kaukana Suomen kaupan valtavirroista, mutta se ei ole estänyt Tokmannia kasvamasta rajusti viime vuosina, ensin Itä-Suomessa ja sitten muuallakin. Pirkanmaan suunnalla yhtiö toimii Vapaa Valinnan nimellä, nyt vallattiin asemia Oulussa, ja katseet on suunnattu etelämmäs Pohjanmaalle: näille Halpa Hallin tähän asti hallitsemille seuduille on aikomus perustaa lähivuosina parikymmentä uutta myymälää.

Tokmannin pääomistaja on jonkin aikaa ollut pääomasijoitusyhtiö Capman. Sen mukaantulo on sysännyt yhtiötä aktiivisten yrityskauppojen ja laajentumisen tielle. Halpakauppojen markkinat ovat selvässä kasvussa, ja tähän asti varsin pirstaloitunut kenttä on ryhmittymässä ketjuihin ja isoihin toimijoihin.

Halpakaupoista on hyvää vauhtia tulossa yhä pahempi kilpailija perinteisille kauppaketjuille. Perustoimintamalleja niillä on kaksi: jättimäiset keskittymät, joista kuuluisin esimerkki on Tuurissa sijaitseva Keskisen "kyläkauppa", tai sitten taajamien laidoilla huokeissa kiinteistöissä toimivat myymälät. Oman hankintayhtiön avulla suomalaiset halpakaupat ovat kyenneet painamaan hintojaan alaspäin.

Mukaan on tullut myös ulkomainen kilpailu: saksalainen Lidl laajentaa koko ajan voimakkaasti, ja myös toisen saksalaisen eli Aldian odotellaan rantautuvan Suomeen.

Jos on uskominen esimerkkeihin maailmalta, Suomessakin halpakauppojen rooli voi nousta vielä kovasti entisestään. Saksassa niillä on jo 40 prosentin markkinaosuus. Wal-Mart on puolestaan huikean suuri tekijä Yhdysvaltain päivittäistavarakaupassa: se on maailman suurimpia yhtiöitä, joka "valtiona" olisi eräiden laskujen mukaan maailman 30. suurin kansantalous.

Suomessa halpakauppojen osuus myynnistä on nyt viiden prosentin luokkaa, mutta sen odotetaan lähivuosina vähintään kaksinkertaistuvan. Näiden kauppojen myynti kun kasvaa parhaillaan moninkertaisesti nopeammin kuin muuten kaupan alalla. Tilanne on pakottanut perinteiset kauppaketjut miettimään toimintatapojaan ja perustamaan tavallisten myymälöiden rinnalle uusia, halpakauppojen tapaan toimivia liikkeitä.

Vaikuttaa siltä, että halpakaupat ovat ohittamassa tärkeän uskottavuuskynnyksen. Kuluttajille ennestään tuntemattomat, huokeat tuotemerkit ja myymälöiden joskus suttuinen olemus eivät ole aina herättäneet luottamusta, mutta valikoimissa on nyt entistä enemmän tuttuja merkkituotteita. Ajan oloon myymälöiden ilme on myös ollut kohentumaan päin.

Tähän asti suomalaiset halpakauppaketjut ovat yleensä toimineet tietyillä maantieteellisillä alueilla. Itäsuomalainen Tokmanni on nyt ensimmäisenä vahvasti tähtäämässä valtakunnalliseksi toimijaksi. Hyvän jalansijan luomiseen on kasvavilla markkinoilla juuri nyt tilaa.

Vielä ei ole nähtävissä, mihin pisteeseen halpakauppojen kasvu Suomessa pysähtyy. Kuluttajat ovat kuitenkin jo äänestäneet jaloillaan. Muuten ei voisi selittää esimerkiksi sitä, että Suomen toiseksi suurin tavaratalo sijaitsee Tuurin kylässä Etelä-Pohjanmaalla, kaukana kaikista kaupungeista.