Talouden taantuma lisää halvan lihan kulutusta. Lihatalojen keskinäisessä kilpailussa menestyvät parhaiten ne, joiden tuotevalikoimassa on vähän kalliita kokolihatuotteita.
Niin sanottuihin vaaleisiin leikkelemakkaroihin keskittyneen Pouttu Oy:n myynti on noussut vuoden takaisesta tasosta peräti viisikymmentä prosenttia.
Yhtiön myyntijohtaja Kari Mattila kertoo, että parhaiten menevät kaupaksi perinteiset tuotemerkit. "Lauantai, Jahti ja Gotler ovat kasvattaneet osuuttaan myynnistä. Juhannukseksi ihmiset ostavat entistä enemmän porsaan sisäfilettä."
Mattila myöntää, että taloustilanteen huonontuminen on muuttanut yhtiön kehityssuunnitelmia. "Olemme pistäneet joitakin uudistuksia jäihin taantuman takia. Lisäämme kokolihatuotteiden osuutta valikoimassamme suunniteltua myöhemmin."
HK:lla talouden taantuma on kouraissut etenkin kokolihan myyntiä. Siksi perinteinen HK:n sininen on ollut kullan arvoinen tuotemerkki. Siniseksi pelastusrenkaaksikin kutsuttua HK:n sinistä lenkkiä on tänä vuonna myyty 30-40 prosenttia viime vuotta enemmän.
Atrian makkaroista vastaava tuoteryhmäpäällikkö Jonne Kupi sanoo makkaran myynnin olevan noin kahdeksan prosentin kasvussa viimevuoteen verrattuna.
Liha on elintasoruokaa. Mitä enemmän kansalla on ostovoimaa, sitä enemmän se ostaa lihatuotteita.
Vuonna 1970 keskivertosuomalaisen rahat riittivät vuodessa noin 40 lihakiloon. Neljä vuosikymmentä myöhemmin varaa on jo yli 70 kiloon vuodessa.
Talouden heilahtelut heijastuvat edelleen lihan kulutukseen. 1990-luvun alun lamassa säästettiin lihassa niin, että kokonaiskulutus putosi vuositasolla lähes kymmenen kiloa henkeä kohti.
Suomessa lihaa syödään suhteellisen vähän
Tilastotietoa nykyisen taantuman vaikutuksesta suomalaisten lihankulutukseen ei ole vielä saatavissa. Suomen Gallupin tekemän haastattelututkimuksen perusteella on kuitenkin selvää, että lihan ostamista harkitaan viime vuosia tarkemmin jo ennen kauppaan menoa.
Lihankulutuksessa näkyvät ostovoiman lisääntymisen ohella myös pitkäaikaiset, elämäntavan muutoksiin ja yleisiin arvostuksiin liittyvät trendit. Terveellisenä pidettyä siipikarjan lihaa myydään tänä päivänä jo lähes yhtä paljon kuin nautaa. Vielä 1970-luvulla siipikarjanlihaa myytiin kymmenesosa naudanlihan määrästä.
Naudanlihan menekkiä laskee kallis hinta. Naudanlihan hinta on noussut vuodessa lähes kahdeksan prosenttia. Kilohinta on kaksinkertainen sian- ja kananlihaan verrattuna.
Suomalaiset syövät vähemmän lihaa kuin muut eurooppalaiset. EU:n viidessätoista ensimmäisessa jäsenmaassa lihaa kulutetaan vuodessa keskimäärin yli sata kiloa henkeä kohti. Espanjalainen syö lihaa vuodessa yli 130 kiloa.