Suomalaisilla työpaikoilla eletään pelonsekaisissa tunnelmissa. Tuoreet työttömyystilastot kertovat nyt sen, mitä on osattu pelätä. Työttömyys on lähtenyt nousuun eikä tilanteeseen ole luvassa pikaista parannusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuun tilastojen mukaan työttömiä on 250 000, sen lisäksi tempputyöllistettyjä on 80 000. Kun päälle lasketaan myös ne noin 75 000 yt-neuvottelujen seurauksena pakkolomalla olevaa, on työttöminä tai välittömästi työttömyyden uhan alla eläviä suomalaisia jo yli 405 000.
Kurimus koskee jo varsin laajaa joukkoa. Joukko on käytännössä yhtä suuri kuin asukasmäärä Oulussa, Rovaniemellä, Kemissä, Raahessa, Torniossa, Kajaanissa, Haukiputaalla, Ylivieskassa, Kuusamossa, Kempeleessä, Kiimingissä, Nivalassa ja Sotkamossa. Jos kaikki työttömät tai työttömyysuhan alla olevat asuisivat Pohjois-Suomessa, voitaisiin koko alue ajaa alas ja sulkea.
Nämä luvut ovat faktaa. Sen päälle on laskettava jopa satojen tuhansien ihmisten joukko, joka elää epävarmuudessa ja odottelee työpaikallaan huonoja uutisia. Valtiovarainministeriö laskeekin työpaikkojen vähenevän tänä vuonna vielä 100 000:lla.
Joustava, innovatiivinen ja ahkera suomalaistyöntekijä on työnantajan kannalta ihanteellinen tapaus. Irtisanominen on Suomessa naurettavan helppoa, halpaa ja yksinkertaista. Perheyrityksissä työntekijöistä yleensä pidetään hyvää huolta ja irtisanomisten tielle lähdetään huomattavasti nihkeämmin kuin kasvottomissa pörssiyhtiöissä.
Suomessa riittää, että aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut ja tuotannollis-taloudellisin perustein väki voidaan lomauttaa tai irtisanoa. Ei tarvitse maksaa kuin irtisanomisajan palkka, joka riippuu työvuosista, mutta on enimmilläänkin vain puolen vuoden palkka. Erillisiä irtisanomiskorvauksia tai koulutusrahoja ei tarvitse maksaa.
Viime aikoina eräissä suuryrityksissä on otettu käyttöön irtisanomispaketteja edellyttäen, että työntekijät irtisanovat itse itsensä. Näin työnantaja vapautuu työnantajavelvollisuuksistaan. Irtisanomispaketeilla suuryritykset pyrkivät paikkamaan kolhuja maineessa.
Omaa luokkaansa ovat johtoportaan erorahat, joista tavallinen suomalaisduunari voi vain haaveilla. Toisin on monissa muissa EU-maissa. Kalleinta irtisanominen on Italiassa, Espanjassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Tämän tosiasian eteen joutui Nokia Siemens Networks, joka maksaa kalliita erorahoja Saksassa. Suomalaistyöntekijöille tarjotut vastaavat paketit kalpenevat sen rinnalla, mihin saksalainen ammattiyhdistysliike kykenee jäsentensä turvaksi.
Potkujen hinnasta raportoinut MOT kertoi alkuviikosta, miten Nokia Siemens Networksin saksalainen työntekijä siirtyy jopa kolmeksi vuodeksi siirtymäyritykseen etsimään itselleen työtä tai pelaamaan golfia, lähes täydellä palkalla. Sen päälle maksetaan vielä eroraha, joka yli 50-vuotiaalla 25 vuotta palvelleella on 25 kuukauden palkka. Vasta tämän jälkeen työntekijä siirtyy työttömyysturvan piiriin.
Sama yritys tarjoaa Suomessa enimmillään puolentoista vuoden palkkaa 12 vuoden palveluksesta, sillä edellytyksellä että irtisanoutuu itse. Nokia Siemens Networksin paketti Suomessa on ainutlaatuisen antelias, mutta kovin kepeä verrattuna saksalaisten saamaan.
Olisiko Suomessakin jo aika panostaa yritysten yhteiskuntavastuuseen ja lainsäädännön keinoin nostaa irtisanomissuojaa ja -korvauksia? Sen sijaan vaatimukset irtisanomissuojan höllentämiseksi ovat turhia, sillä tämän helpommaksi sitä on vaikea tehdä.
*** Tupakoitsijat joutuvat ahtaalle, kun tupakkamyynti siirtyy tiskin alle. Näytelmissä ja elokuvissa saa silti vielä sauhutella.