Haukiputaan pohjoisissa kylissä ei jääty viime kesänä odottelemaan tumput suorina, kun kunnasta sanottiin, että kunta rakentaa viemärin vasta parinkymmenen vuoden päästä.
Viime kesänä kylätoimikunnan kokouksessa heräteltiin osuuskunta-ajatusta. Sen jälkeen asiat ovat menneet eteenpäin vauhdilla. Osuuskunta perustettiin syksyllä, ja siihen liittyi mukaan 152 taloutta alueen 190:stä.
"Olemme tyytyväisiä, tavoitteena oli 75 prosenttia talouksista", Halosenlahden viemäriosuuskunnan puheenjohtaja Jorma Taivaloja kehaisee. Osa jäi pois siksi, että oli juuri ehtinyt rakentaa oman talokohtaisen järjestelmänsä.
Listan kärkipäähän
Kylällä odotetaan maalis-huhtikuussa ympäristökeskuksen lupaamaa avustuspäätöstä. Jos hakemus karahtaa kiveen, koko hanke uhkaa kaatua. Luvassa toki on rahaa, mutta määrä on vielä auki. Vähävaraiset ihmiset voivat saada Asuntorahaston kautta avustusta.
Kunnan pitäisi kyläläisten mielestä rakentaa viemäri kasvavalle alueelle. "Ymmärrämme kuitenkin, että se ei ole mahdollista kunnan taloustilanteessa", halosenniemeläinen Eija Ollila sanoo. "Olemme saaneet kunnasta muuta apua, ja toivomme, että jatkossakin yhteistyö pelaa."
"Halusimme kiirehtiä ja päästä valtion listojen kärkipäähän, sillä rahojen kysyntä kasvaa koko ajan", parkumäkinen Hannu Kuosmanen sanoo.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että osuuskuntamalli toimii ja on paras malli kunnan rakentamisvaihtoehdon jälkeen. "Huonoin vaihtoehto olisi, että kaikki järjestäisivät talokohtaiset ratkaisut."
Kyläläiset pitävät uutta vaatimuksia kiristävää lakia kohtuullisena ja hyvänä. "Se parantaa haja-asutusalueiden elämisen tasoa. On kuitenkin kohtuutonta, että valtio laatii lain, jolla vaatimuksia kiristetään, mutta ei itse osallistu kustannuksiin", Taivaloja ihmettelee.
Vesihuoltotarkastaja Eero Tulkki Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta laskee, että haja-asutusalueiden viemäröintiavustushakemuksiin tarvittaisiin rahaa 1,8 miljoonaa jotta lain edellyttämät avustukset voitaisiin maksaa maksimimäärinä.
Totuus on ollut viime vuosina jotain aivan muuta. Esimerkiksi viime vuonna maa- ja metsätalousministeriö irrotti ympäristökeskukselle haja-asutusalueille 350 000 euroa, josta pitää kattaa vielä muitakin kuin haja-asutusalueiden yhteisviemäröintihankkeita.
"Valtion rahaa pitäisi saada tarpeeseen nähden moninkertaisesti", Tulkki vaatii. "Etenkin, kun laki velvoittaa järjestämään haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistusta. Siirtymäkausi loppuu vuonna 2013."
Lain myötä hakemusten mukainen summa tuplaantui. "Eikä laskua ole näköpiirissä, pikemminkin päinvastoin", Tulkki sanoo.
Tänä vuonna avustusta myönnettiin pienille hankkeille 20 prosenttia ja suurille 10 prosenttia.