Suomalaisten tyytyväisyys Tarja Halosen toimintaan presidenttinä pysyy jatkuvasti hämmästyttävän korkealla. Uusimmassa Kalevan teettämässä kyselyssä peräti 76 prosenttia suomalaisista sanoo olevansa erittäin tai melko tyytyväinen Haloseen. Jo kahden vuoden ajan lukemat ovat pysytelleet jotakuinkin samoissa korkeuksissa.
Poliitikon suosion pysyminen korkealla tasolla on hyvin epätavallista. Kansakunnan kahtiajaosta ei ole jälkeäkään, kun keskustankin kannattajista lähes kaksi kolmasosaa on SDP:n listalta valitun Halosen toimintaan tyytyväisiä. Kokoomuslaisista Halosta suosii kolme neljäsosaa ja vasemmistoliiton kannattajista tyytyväisiä on 97 prosenttia, mikä on lähes käsittämätön lukema.
Selityksenä voi olla vain se, että Halonen on presidenttinä pystynyt nostamaan itsensä mielikuvissa päivänpolitiikan yläpuolelle. Hänen on nähty aktiivisesti hoitavan ulkopoliittisia tehtäviään, mutta ilmeisesti jollain tavoin epäpoliittiseksi miellettynä hahmona. Ei ole kuviteltavissa, että johonkin puolueeseen tiukasti samaistuva toimija saisi tällaisia suosiolukemia.
Haloselle korkea kansansuosio on samalla tärkeää poliittista pääomaa. Presidentti Martti Ahtisaaren aikana nähtiin, kuinka koko presidentti-instituution arvovalta laski Ahtisaaren kansansuosion mukana ennen Kosovon tuomaa loppuhuipennusta. Suorilla vaaleilla valitun, mutta valtaoikeuksiltaan riisutun presidentin arvovalta on sidoksissa kansansuosion säilymiseen. Halonen on pystynyt pitämään tästä pääomasta kiinni.
Vaikka presidentin valtaoikeuksia on vähennetty, myös sillä on merkitystä, mitä ei ole lakipykäliin kirjattu. Jatkuva kansansuosio lisää presidentin mahdollisuuksia toimia kansakunnan keulakuvana ja käyttää valtaa sitä kautta.