Presidentti Tarja Halonen aikoo pantata alkusyksyyn asti tietoa, onko hän pyrkimässä toiselle kaudelle. SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen vahvisti tämän samalla kun kertoi paljastavansa omat tulevaisuuden suunnitelmansa maaliskuussa.
Halonen on oman ratkaisunsa tehnyt jo viime syksynä. Poliittisiin piireihin ei ole vielä kulkeutunut vahvistusta, ovatko Mäntyniemessä hyvin viihtyvät kissat, Miska ja Rontti, tietoisia emäntänsä päätöksestä. Yleisesti jo tiedetään, että Halosen kissojen ja kilpikonnien ei tarvitse muuttaa New Yorkiin. Haloselle ei näytä avautuvan väylää YK:n johtoon.
Eri puolueissa valmistaudutaan siihen, että istuva presidentti pyrkii vuoden päästä pidettävissä presidentinvaaleissa uusimaan paikkansa.
Elinkeinoelämän suunnalta sinkoillut kritiikki Halosta kohtaan on vahvistanut hänen haluaan pyrkiä toiselle kaudelle. Halonen ei halua jäädä historian kirjoihin presidenttinä, jonka Etelärannan patruunat savustivat linnasta.
Vihreille ja vasemmistoliitolle presidentinvaalit tuottavat tuskaa. Molemmissa puolueissa on vahvaa kannatusta Haloselle. Ongelmaksi on nousemassa se, että Halosen virallinen vahvistus ehdokkuuteen puuttuu.
Vasemmistoliitto oli jo viime kerralla suoraan Halosen takana. Vaikka puheenjohtaja Suvi-Anne Siimeksellä on ollut hinkua presidenttikisaan, vasemmistoliitto ei aseta omaa ehdokasta, jos Halonen on ehdolla.
Oma presidenttiehdokas on puolueelle kallista lystiä ja erityisesti se on oppositiossa olevalle keskisuurelle puolueelle. Tämän tietää varsin hyvin Osmo Soininvaara, joka ei halua vihreille omaa ehdokasta, jos Halonen on kisassa mukana. Hän johdattaisi joukkonsa Halosen taakse.
Vihreässä liitossa muhii presidentinvaalien osalta kiista. Edellisissä vaaleissa ehdokkaana ollut Heidi Hautala myöntää tuntevansa kutinaa ehdokkaaksi. Hautala haluaa puolueelle oman ehdokkaan, koska muuten vaalitaistelussa ei saada nostettua vihreiden kannalta tärkeitä asioita keskusteluun.
Vihreiden oli määrä kysyä tammikuussa jäseniltään neuvoa presidenttikisaan, mutta tilanteen mutkistuminen on lykännyt kyselyn maaliskuulle.
Suomen presidentinvaalijärjestelmä antaa sijaa toisen kierroksen taktikoinnille, mikä tuli hyvin ilmi edellisten vaalien yhteydessä. Pienten puolueiden ehdokkaat jäävät helposti jalkoihin.
Monet eivät äänestäneet ensimmäisellä kierroksella varsinaista omaa ykkössuosikkiaan, jos hän ei kuulunut gallupien kärkikaartiin. Esimerkiksi tästä johtuen suuri osa vihreiden kannattajista ei äänestänyt Hautalaa, vaan sujauttivat vaaliuurnaan Halosen nimellä varustetun lipun.
Vihreät ovatkin markkinoineet Irlannin järjestelmää, jossa kaikki ehdokkaat pannaan paremmuusjärjestykseen.
Ehdokkuudella taktikointi ja viivyttely voivat jopa nakertaa Halosen vahvaa suosiota.
SDP:n päätös siirtää ehdokkaan asettaminen syksyyn saattaa johtua siitä, että Halosen tueksi kerätäänkin laajapohjaista kansalaisvaltuuskuntaa, joka käy pyytämässä häntä ehdokkaaksi jo tänä keväänä. Tätä väläytti viikko sitten vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Halonen lanseerattaisiin julkisuuteen ensin kansalaisliikkeen ehdokkaana. Halosen tukena edellisissä vaaleissa ollut Presidentti 2000 -tukiyhdistyksen nimi on kaikessa hiljaisuudessa muutettu Presidentti 2006 ry:ksi.
Kansalaisvaltuuskunta ei tietenkään kolkuttele Mäntyniemen ovea, jos presidentti itse ei halua. Voiko Halonen pantata kantaansa syksyyn asti ja miten paljon hän kuuntelee vasemmistoliiton ja vihreiden viestejä?