Suomen päätös osallistua Naton nopean toiminnan joukkojen, NRF, toimintaan ei vaaranna Suomen kansallisen puolustuksen rahoitusta. Tätä mieltä on puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk).
"Voimavarojen näkökulmasta nykytilanteeseen ei tule muutosta. Käytännön merkitys päätöksellä on lähinnä siinä, että pääsemme kriisinhallintatoiminnassa tiedon lähteille ja mukaan suunnitteluun nykyistä aikaisemmin, Korkeaoja sanoo.
Erityisesti presidentti Tarja Halonen on ollut huolissaan kansallisen puolustuksen rahoista, kun Suomi tähyää yhä syvemmälle kriisinhallintatehtäviin. Viimeksi presidentti esitti huolenaiheensa torstaina, päivää ennen kuin hallitus ja presidentti yhdessä päättivät Suomen osallistumisesta NRF-joukkojen täydentävään toimintaan.
Myös Korkeaoja pitää ensisijaisena kansallista puolustusta ja sen rahoitusta. Hänen mukaansa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon seurantaryhmässä selvitetään resurssien tarkoituksenmukaista jakoa.
Korkeaoja korostaa kriisinhallinnassa pienten askelten politiikkaa. Hän on valmis harkitsemaan perjantaina päätettyä syvempää NRF-yhteistyötä, jos samalla kansallisen toiminnan rahoitus turvataan.
"NRF-joukkojen päivystysvuoroihin osallistuminen ei ole poissuljettua. Lähtökohta on kuitenkin se, että kansainvälisiä toimia ei voi toteuttaa tavalla, joka vaarantaisi kotimaan puolustuksen", Korkeaoja sanoo.
Ei mielellään
Afrikkaan
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta utva keskusteli perjantaina yli tunnin NRF-joukkoihin osallistumisesta.
Samaan aikaan, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi hallituksen ja presidentin yksimielisestä päätöksestä, presidentti Halonen painotti toisaalla, että päätös oli kompromissi.
Vanhanen kertoi tiedotustilaisuudessa, että nyt tehty päätös on periaatteellinen. Mitään päätöksiä siitä, millaisella joukkovahvuudella ja millaisiin operaatioihin Suomi osallistuu, ei tehty. Nämä päätökset tehdään myöhemmin yhteistyössä Naton kanssa.
Vanhanen tosin arvioi, että Suomen on luonnollisempaa osallistua lähialueilla tapahtuvaan kriisinhallintatoimintaan, kun taas esimerkiksi Afrikasta Suomella on valmiiksi kovin vähän kokemusta. Suomi päättää kuitenkin erikseen, mihin operaatioihin se osallistuu.
Vanhasen mukaan NRF-toiminnan rahoitus ei ole pois Halosen painottamasta kansallisesta puolustuksesta, vaan resurssit otetaan kriisinhallintaan tarkoitetuista varoista. Myös kokoomuslähteistä kerrottiin, ettei NRF vaaranna kotimaan toimintoja. Kriisinhallintaoperaatioista osa loppuu, mikä antaa tilaa NRF-joukoille.
Nato-suhde
muuttumaton
NRF-päätös herättää poliittisia intohimoja, koska osa katsoo sillä otettavan askeleita Nato-jäsenyyteen päin. Näin ehti jo perjantaina varoitella vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä.
Vanhanen puolestaan painotti tiedotustilaisuudessa kolmeen kertaan, ettei päätös muuta Suomen Nato-suhdetta. Tämä kirjattiin myös utvan päätökseen. Vanhasen mukaan Suomen painopiste on muutoinkin EU:n taistelutoiminnassa.
Kokoomus olisi ollut valmis ottamaan pidempiä askeleita Nato-yhteistyössä kuin keskusta ja presidentti Halonen. Kokoomus kannatti muun muassa Suomen osallistumista NRF:n päivystysvuoroihin. Sitä askelta muut eivät olleet kuitenkaan valmiita ottamaan.
Ulkoministeri Ilkka Kanervan mukaan NRF-päätös voi parantaa Suomen puolustusvalmiutta, eikä asiassa ole muutoinkaan suurta dramatiikkaa.
"Päätös on Suomen kriisinhallintaprofiilin luontainen jatkumo", Kanerva arvioi.