"Paperitalous tarjosi ennennäkemättömän laajat mahdollisuudet ennennäkemättömän suurelle joukolle ahneudelle altistuneita."
Näin karusti analysoi puhemies Sauli Niinistö talouskriisin alkulähteitä avatessaan omalta osaltaan vaalikauden kolmannet valtiopäivät. Ahneudella puhemies viittasi pankkeihin ja löperöön luotonantoon. Hänen mukaansa kansainvälisen yhteisön suurin haaste on sopia paremmasta raha- ja valuuttajärjestelmästä.
Presidentti Tarja Halonen löysi saman syyllisen talouslamaan: rahoitusmarkkinat.
"Talouskriisin takana on rahoitusmarkkinoiden epäonnistuminen tavalla, joka antaa aihetta myös moraaliseen ja eettiseen pohdintaan ylisuurista riskeistä, ahneudesta ja epärehellisyydestä."
Presidentin mielestä järjestelmän heikkoudet pitäisi korjata kansainvälisellä yhteistyöllä. Markkinavoimat eivät siihen kykene meillä eikä muualla.
Hallitus laitettiin
selkä seinää vasten
Niinistö sen paremmin kuin Halonenkaan eivät tarkemmin konkretisoineet, kenen vastuulle ja ennen kaikkea, millä keinoin vastaavan kuplan syntyminen estettäisiin myöhemmin. Syylliset löytyivät, ulospääsystä tuli vain suuntaa-antavia toiveita.
Niinistön puheen kärki koski talouspolitiikkaa. Puhemies arvioi omalla kuivalla, ehkä vähän koivistomaisellakin, otteella nykyisen talouskeskustelun tasoa. Hän ihmetteli, kuinka keveästi valtioiden massiiviset elvytyspaketit ja takausvastuut ovat julkisuudessa otettu vastaan. Niinistön mukaan valtioiden takausvastuut ovat tähtitieteellisiä niiden kantokykyyn nähden.
"Tänään mantrana on elvytys. Mitään tällaista ei ole aiemmin koettu", puhemies huomautti.
Entinen valtiovarainministeri pani hallituksen selkä seinää vasten. Kymmenien miljardien lainanoton ja elvytyksen jälkeen edessä on vain ikäviä vaihtoehtoja. Hän penäsi toimista myös kansainvälistä yhteisymmärrystä.
"Velaksi on helppo elää, toinen vaihe on velan maksu. Keinoina ovat kovat menoleikkaukset tai raju inflaatio." Muutoin Niinistön puheen aikana nyökkäillyt nuhainen Halonen otti tämän puhemiehen viestin vastaan epäröivällä katseella.
Vaikka Niinistön viesti oli vakava, hänen mukaansa tästä kriisistä selviää vahingoittumattomana useampi suomalainen kuin edellisestä lamasta.
Halosen puheessa pääpaino oli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Presidentti puolusti kokoomuksen taholta kyseenalaistettua ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Se takaa hänen mukaansa laajan yhteisymmärryksen ulkopolitiikan hoitoon.
Presidentti halusi myös erikseen tulkita selonteon Nato-kirjausta. Uusikaan kirjaus ei hänen mukaansa vie Suomea yhtään nykyistä lähemmäksi tai kauemmaksi Natosta.
Presidentiltä tukea puolustusmenoihin
Eduskunnan kevätistuntokauden kannalta merkittävää oli se, että presidentti Halonen sitoutui erikseen selonteon linjaukseen, jonka mukaan puolustusvoimien määrärahoja on nostettava inflaatiovauhtiakin enemmän. Tosin Halonen sitoutui menojen kasvattamiseen vain pitkin hampain.
"Sitoutuminen puolustusmenojen selvään kasvattamiseen ei ole yksinkertaista. Syy kasvaneisiin kustannuksiin on ennen kaikkea puolustusmateriaalin jatkuva ja nopea hinnannousu."
Oppositio on jo ihmetellyt, että hallitus nostaa tässä taloustilanteessa puolustusmenoja. Nyt hallitus sai toimiinsa presidentin tuen.
Halosen mukaan talouskriisistä noustaan kärsivällisyydellä ja yhteistyöllä. Hän uskalsi kehua työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisua SAK:n tavoin "sosiaalitupoksi".
Siinä meni viesti työnantajille, jotka ovat kieltäytyneet edes lausumasta koko tupo-sanaa.