Presidentti Tarja Halonen varoittaa terveydenhuoltoa ja poliittisia päättäjiä kuluttamasta omaishoitajien voimia loppuun. "Omaisten rooli terveydenhuollossa on tavattoman tärkeä, mutta siinä pitäisi olla jokin kohtuus", Halonen sanoi.
Presidentin mukaan suomalaiset olisivat valmiita tekemään jopa nykyistä enemmän työtä omaistensa hoitajina, jos he tietäisivät, että intervallihoidolla ja muilla tukijärjestelyillä turvataan heille myös vapaapäiviä. "Omaishoitajana toimivan isän, äidin tai puolison huomiota pitäisi riittää myös muille perheenjäsenille. Vastuuta pitää jakaa ja ehdoista pitää sopia", Halonen muistutti.
Terveydenhuolto ei ole presidentin mielestä kriisissä, vaikka resurssipula ja tyytymättömyys palveluihin ovat lisääntyneet. "Ihmisten tiedot ja odotukset hoitomahdollisuuksien suhteen ovat kasvaneet ja he osaavat vaatia eri tavalla kuin ennen. Toisaalta koko historian aikana Suomessa ei ole eletty yhtä pitkään kuin nyt. Meidän on opittava elämään hitaasti ja rapistumalla."
"Hoitolaitoksissa vierailujen yhteydessä on joskus käyty terävääkin keskustelua siitä, että Suomi kouluttaa sairaanhoitajia Norjaan ja Englantiin ja suunnittelee saavansa lähialueilta täydennystä omaan hoitajapulaansa. Tutkinnon suorittaneista sairaanhoitajista 30 prosenttia ei ole alalla. Missä he ovat?" Halonen ihmetteli ja tunnusti, että ainakin yksi on kouluttautunut poliisiksi ja on nyt presidentin turvahenkilönä ja kaksi on ministerinä.
Halosen mielestä terveydenhuolto ei nykyaikana ole vain kansallinen asia vaan myös kansojen yhteinen haaste, jossa ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan entistä enemmän maailmanlaajuista yhteisvastuuta ja solidaarisuutta. Hän muistutti, että Suomen lähialueilla ovat uhkana muun muassa lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi, huumeet ja sukupuolitaudit. "Sellainen käyttäytyminen, jota pidämme omassa maassamme huonona, on ihan yhtä huonoa myös maan rajojen ulkopuolella."
Ajankohtainen sars-keuhkokuumeen pelko on presidentin mielestä ymmärrettävä, koska taudin tartuntateitä ei tunneta. Hän toivoi, että uuden viruksen vaarallisuutta ei väheksytä, mutta ei myöskään dramatisoida liikaa. "Ihminen saa olla huolestunutomasta terveydestään. Sars-tautiin liittyykuitenkin pientä mystifiointia ja ylidramatisointia. Toistaiseksi tauti ei ole pohjoisilla alueilla ongelma, mutta se saattaa yhtäkkiä muuttua sellaiseksi. Itse kunkin valtion on pidettävä huolta siitä, että taudin leviämisen estämiseksi tehdään kaikki mahdolliset toimenpiteet. Toivon kuitenkin, että huolenpito kohdistuu myös parannettavien tautien hävittämiseen ja lasten suojaamiseen rokotuksilla tartuntataudeilta."
"Suomalaislapsista suurin osa voi paremmin kuin koskaan ennen, mutta hajonta on suurta. Suurin syy huonovointisuuteen on siinä, että lapsi joutuu tehokkuusyhteiskunnassa kilpailemaan vanhemmista ja resursseista. Nuorten ja etenkin tyttöjen tupakointi on lisääntynyt, mutta vielä suurempi ongelma meillä on nuorten lisääntynyt alkoholin käyttö".
Hän myönsi pelkäävänsä alkoholin vapaan tuonnin seuraamuksia. "Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, meillä ei otettu huomioon, että myös meitä eteläisemmät maat liittyvät unioniin. On hyvä asia, että hallitus on alkanut katsoa, mitä asian kanssa voidaan tehdä."
Halonen ei ottanut kantaa tupakoinnin kieltämiseen kokonaan työpaikoilla. "SAK:n entisenä lakimiehenä en provosoidu. Tässä omassa työyhteisössä on pidetty huoli siitä, että tupakointiin ei kannusteta", hän viittasi Mäntyniemen henkilökuntaan ja kertoi, että tupakoinnista ei tarvitse provosoitua myöskään perhepiirissä. Tarja Halosen ja tohtori Pentti Arajärven lapsista kukaan ei tupakoi.