Valtionvelka saa rauhassa jatkaa kasvamistaan sillä aikaa, kun eri foorumeilla keskustellaan talouden tilasta ja tulevaisuudesta. Haloo, veropohja on romahtanut!
Sillä aikaa kun arvovaltaisilla foorumeilla keskustellaan Suomen talouden tilasta ja tulevaisuudesta, valtio jatkaa velkaantumista. Kun valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) esitteli viime perjantaina vuoden toista lisätalousarvioesitystä, kävi ilmi, että valtion veropohja on romahtanut alkuvuodesta. Tieto ei aiheuttanut paniikkireaktioita, sillä uutisoinnissa keskityttiin lentokenttiin ja homekouluihin.
Hälytyskellojen soittoon pitäisi reagoida. Tavallisesti verokertymät on ennakoitu alakanttiin, jolloin iloisena uutisena on voitu kertoa verotulojen karttuneen ennakoitua enemmän. Tämä on antanut talouteen kaivattua liikkumavaraa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vajausta ennakkoarvioon on 0,9 miljardia euroa. Suurin vaje on ansio- ja pääomatuloveroissa, joiden ennakoidaan laskevan 434 miljoonaa euroa. Myös arvonlisäveron kertymä alenee 372 miljoonaa euroa.
Bruttokansantuote kärvistelee kivuliaasti, ja työttömyys jatkaa kasvuaan. Kylmäävä seuraus veropohjan pettämisestä on, että valtio ottaa tänä vuonna velkaa aiottua enemmän. Tuloverojen väheneminen ja määrärahojen 346 miljoonan euron lisäys kasvattavat lainatarvetta 1,2 miljardia euroa.
Toukokuun ensimmäisessä lisätalousarviossa tämän vuoden velanoton arvioitiin nousevan 7,8 miljardiin euroon. Näin ei ole, vaan valtio ottaa tänä vuonna velkaa noin yhdeksän miljardia euroa. Sen myötä valtionvelka nousee loppuvuodesta jo 93 miljardiin euroon.
Valtion vuoden talousarvioehdotuksen 2014 esittelyssä elokuun alussa valtionvelan tarpeeksi ensi vuonna arvioitiin 6,6 miljardia euroa. Suomen valtionvelka alkaa siten hätyytellä tuota pikaa sataa miljardia euroa.
Valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut puolessakymmenessä vuodessa lähelle lamavuosia. Ongelmaa ei olisi, jos tulovirta kasvaisi samaan tahtiin. Nyt kone yskii, eikä oireiden lievitys auta, kun tarvittaisiin leikkaus. Hallitus kuitenkin epäröi.
Koska julkinen velka kasvaa, mutta bruttokansantuote pienenee, kohta on vaarana, että Suomi ei täytä vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerejä. Valtionvelka ei saisi ylittää 60 prosenttia eikä alijäämä kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.
Hallituksen tavoite valtionvelan kasvun taittamisesta vaalikauden aikana on utopistinen tavoite, ellei menoja leikata ja tuloja tavalla tai toisella lisätä reippaalla kädellä. Jos veropohja jatkaa vapaasti murtumistaan myös ensi vuonna, hyvät neuvot ovat kalliit.
Mielenkiinto kohdistuu valtiovarainministeriön lupaamaan talouden kestävyyttä vahvistavaan rakenneohjelmaan. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi kuitenkin sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että budjettiriihessä siunataan lähinnä keväällä sovitut leikkaukset ja säästöt.
Ensi vuotta koskevat talousarvioneuvottelut lässähtävät, jos uusia avauksia ei ole luvassa ja jos rakenneuudistusten toteuttaminen siirtyy epämääräiseen tulevaisuuteen. Kansalaisten kriisitietoisuus alkaa olla korkealla, joten olisi hyvä, jos päättäjät vähitellen kertoisivat, miten tästä edetään.