Tasavallan presidentti Tarja Halonen kiitti lauantaina vuolaasti kirkon roolia suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja kansan kasvatuksessa. Halonen puhui Oulun kirkkopäivillä Kirkko Suomessa 850 vuotta -juhlassa.
"Kirkko on mukana arjessamme, niin ilossa kuin surussa. Näin on ollut aina, sillä kirkko on hoitanut paitsi uskonnollisen tehtävänsä myös tehnyt työtä ihmisten jokapäiväisessä elämässä", presidentti totesi noin 5 000-päiselle juhlateltan yleisölle Oulun torilla.
Halonen nosti painokkaasti esiin kirkon diakoniatyön. "Diakonia on myös äänen korottamista syrjäytyneiden puolesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa." Jokavuotista yhteisvastuukeräystä presidentti kehui asennekasvattajaksi.
Tasavallan presidenttinä Halonen sanoi halunneensa kunnioittaa kansalaisille taattua uskonnonvapautta ja kirkon uutta, itsenäisempää asemaa. "Toisaalta olen pyrkinyt myös jatkamaan niitä kirkkoon liittyviä perinteitä, jotka ovat luonnollinen ja olennainen osa suomalaista kulttuuria", hän sanoi.
Vaikuttavassa pääjuhlassa myös arkkipiispa Jukka Paarma muistutti siitä, kuinka kirkko opetti Suomen kansan lukemaan ja kirjoittamaan, mutta myös pitämään huolta toinen toisesta. Kirkon voima ei Paarman mukaan edelleenkään voi olla muussa kuin sen uskossa.
"Tämä voima on niissä ihmisissä, jotka tahtovat olla aidosti ja sydämestään kirkon jäseniä. He tekevät kansankirkon nyt juhlavuonna ja tulevaisuudessa."
Presidentti Halonen tuli Ouluun alkuiltapäivästä ilmavoimien koneella. Ennen pääjuhlaa hän kiersi hetken torilla ja vaihtoi muutaman sanan tavallisen kansan kanssa. Kirkon 850-vuotisjuhlan jälkeen hän oli vielä vieraana Oulun piispantalossa.
Kirkkopäivien lauantain pääteemoihin kuului kysymys globalisaatiosta ja sen oikeudenmukaisuudesta. Tuomiokirkossa järjestetyssä tilaisuudessa mukana ollut Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Samuel Kobia korosti maanomistuksen merkitystä köyhyyden poistossa. "Maa merkitsee elämää. Jos ei ole maata, ei ole elämää", kenialainen tohtori sanoi.
Vaikka kehitysmaiden viljelijöillä olisikin maata, elannon hankinta voi olla mahdotonta rikkaiden maiden toiminnan vuoksi. Kobia kertoi, kuinka eurooppalainen, tukiaisten voimin Afrikkaan viety sokeri on esimerkiksi Tansaniassa täysin sekoittanut maan oman tuotannon.
Muistutus saamelaisista
Kobia katsoi, että epäoikeudenmukaisten kauppasääntöjen korjaus on maakysymyksen ohella keskeinen asia, jos ja kun "skandaalimainen epätasa-arvo ja köyhyyden kasvu halutaan pysäyttää".
Kobia kiinnitti puheenvuorossaan huomiota myös alkuperäiskansojen ja näiden joukossa Suomen saamelaisväestöön asemaan. "Onko saamelaisten oikeudet täysin tunnustettu, heidän oikeutensa maahan, oikeudet elämäntapaan ja oikeus identiteettiin?" hän kysyi.
Tilaisuudessa Mikkelin piispa Voitto Huotari kantoi huolta siitä, pitääkö Suomen hallitus kiinni lupauksestaan nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Tuo lupaus annettiin pari vuotta sitten.
Paneeliin osallistunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) antoi ymmärtää, että tavoitteen toteutuminen on tiukassa. Hallituksen tuoreimpien päätösten mukaan kehitysavun osuus BKT:sta olisi vuonna 2009 vasta 0,48 prosenttia.