EU:n presidenttipelissä yhtenä ehdokkaana mainittu tasavallan presidentti Tarja Halonen voi nousta tehtävään myös kesken presidenttikautensa. Jos Halonen valittaisiin EU:n korkeimpaan virkaan alkuvuodesta, Suomen presidentinvaalit aikaistuisivat ensi kevääseen vuodesta 2012.
Valtiosääntöoikeuden asiantuntija professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta arvioi, että Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan tehtävä olisi sellainen, johon istuva presidentti voisi siirtyä kesken kauden.
Kovin monta kansainvälistä tehtävää ei samalle tasolle mahdu. Toinen mahdollinen on Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n pääsihteerin toimi.
Viljasen mukaan Suomen perustuslaissa ei ole nimenomaista sääntelyä sen varalta, että presidentti jäisi tehtävästään pois kesken toimikauden. Maininta siitä, että valtioneuvosto voi todeta presidentin pysyvästi esteelliseksi hoitamaan presidentin tointa liittyy lähinnä presidentin sairastumiseen.
"Minun on vaikea nähdä, että tässä muuta menettelyä olisi käytettävissä kuin tämä pysyvä este. Presidentti joutuisi itse pyytämään eroa tehtävästään ja valtioneuvosto toteaisi tämän perusteella, että sovellettaisiin näitä säännöksiä", Viljanen sanoo.
Ei samanaikaisesti kansallisia tehtäviä
Eurooppa-neuvoston eli hallitusten päämiesten neuvoston pysyvä puheenjohtaja ei Lissabonin sopimuksen mukaan saa hoitaa samanaikaisesti kansallisia tehtäviä.
Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi. Jos Halonen valittaisiin tehtävään, uusi tehtävä kestäisi pidempään kuin hänen meneillään oleva kautensa Suomen tasavallan presidenttinä.
Vaikka perustuslain mukaan pääministeri toimii presidentin olleessa esteellinen tämän sijaisena, niin pitkää sijaisjärjestelyä ei Viljasen mielestä voida ajatella.
"Jos aletaan puhua kuukausista, tilanne tulee hankalaksi hallituksen päässä kun pääministeri joutuu hoitamaan presidentin tehtäviä. Tilanne olisi epänormaali parlamentarismin kannalta", Viljanen sanoo.
Kun valtioneuvosto toteaa presidentin esteelliseksi, on perustuslain mukaan "niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti". Kun presidentti Urho Kekkonen erosi tehtävästään lokakuussa 1981, uudet vaalit järjestettiin kolmen kuukauden kuluttua.