Presidentti Tarja Halonen pyrkii jatkokaudelle. Kampanjanteemojaan hän ei vielä esitellyt, mutta toivoi, että tulevat vaalit ovat asialliset ja rehdit. Niiden pääteemana pitäisi olla ulkopolitiikka.
Halonen kertoi suostumuksestaan SDP:n presidenttiehdokkaaksi torstaina Mäntyniemessä pitämässään tiedotustilaisuudessa. Hän oli antanut myöntävän vastauksen jo keskiviikkona SDP:n johdolle, joka kävi pyytämässä häntä ehdokkaaksi.
Halonen kertoi päättäneensä alustavasti jo viime vuoden syksyllä, että pyrkii toiselle kaudelle. Hän lisäsi halunneensa sovitella ilmoituksen SDP:n aikatauluun.
Halosen mukaan päätös oli sekä helppo että vaikea. Lisäksi vaikutti se, miten lähiympäristö asiaan suhtautui. Halosen mukaan presidentin tehtävään liittyy erittäin myönteisiä ja mielenkiintoisia puolia, mutta toisaalta tehtävä on myös aika yksinäinen ja vaativa.
Kampanjasta
tulee lyhyt
Kilpakumppaneistaan eli keskustan puheenjohtajasta, pääministeri Matti Vanhasesta ja kokoomuksen ehdokkaasta, Euroopan investointipankin varapääjohtajasta Sauli Niinistöstä Halonen sanoi: He ovat erittäin taitavia ja kokeneita poliitikkoja.
Halonen lisäsi uskovansa, että yhteistyö pääministeri Vanhasen kanssa sujuu jatkossakin hyvin. Jos maailmalla tapahtuu jotain erityistä, niin asiat hoidetaan, vaikka vaalipäivänä.
Lisäksi Halonen huomautti, että vaaleissa on muitakin ehdokkaita ja he voivat vaikuttaa lopputulokseen hyvin mielenkiintoisella tavalla.
Halonen aikoo taistella jatkopaikasta täysillä. Kampanja-ajan pituudesta hän totesi olevansa samaa mieltä Vanhasen kanssa eli myös Halosen kampanjasta tulee lyhyt.
"Meillä kummallakin on tällä hetkellä varsin vaativa tehtävä ja sen hoitaminen mahdollisimman pitkälle on hyvä asia", Halonen sanoi.
Vaikka Halonen lähtee kisaan istuvana presidenttinä, hän on valmis normaaliin kampanjointiin ja yhteisiin tentteihin muiden ehdokkaiden kanssa. Kritiikkiäkin saa antaa, mutta samalla olisi hyvä esittää itse vaihtoehtoja, Halonen huomautti.
Pääteemaksi
ulkopolitiikka
Kampanjansa teemoja Halonen oli haluton valottamaan. Hän totesi, että viiden ja puolen presidenttivuoden aikana hänen tapansa toimia ja hänen ajatuksensa ovat todennäköisesti tulleet aika tutuiksi.
"Tässä mielessä voi sanoa, että minun mielestäni se, että meillä olisi tulevaisuudessakin hyvä Suomi ja yhteistyön maailma, ovat olleet tällaisia kantavia asioita". Ne tarvitsevat Halosen mielestä myös jatkoa.
Halosen toive on, että vaalien pääteemaksi nousee ulkopolitiikka, johon presidentin tehtävistä suurin osa liittyy, vaikka uuden perustuslain aikana "presidentti on myös mielipideilmastoon vaikuttava poliittinen päättäjä".
Seuraavalla presidenttikaudella mahdollisesti eteen tulevan Nato-jäsenyyden Halonen väisti vetoamalla siihen, että juuri äskettäin on hyväksytti ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. "Katsotaan nyt, miten tällä tilanteella päästään eteenpäin sekä omaa etua silmällä pitäen että myös eurooppalaisesta näkökulmasta."
Halosen mielestä nyt on pikemminkin täytäntöönpanon kuin ihan uuden tekemisen aika, vaikka ajassa on tietysti elettävä.
Presidentin nykyiset valtaoikeudet ovat Halosen mielestä suunnilleen kohdallaan. "Niiden kanssa voi elää."
Halonen empi lähinnä armahdusoikeutta. Hänen mielestään armahduksista on nyt tullut tapa, vaikka presidentin armahdusoikeuden pitäisi olla poikkeuksellinen.
Talouspolitiikassa presidentillä on Halosen mielestä lähinnä tukijan ja sparraajan asema.