Läntisen Balkanin johto kokoontui lauantaina korkealla tasolla EU-maiden kanssa heti Eurooppa-neuvoston vanavedessä Thessalonikin kaupungin lähellä.
Presidentti Tarja Halonen painotti muiden lailla sitä, että EU:n laajentuminen ei ole kunnossa, ennen kuin myös Balkanin maat saadaan mukaan. Hän ennakoi Suomenkin valmistautuvan muutoksiin.
EUei paratiisi
"Olemme olleet kahdeksan vuotta EU:ssa. Se ei ole ollut paratiisi, mutta kumminkin käypä paikka", presidentti Halonen totesi lauantaina Eurooppa-neuvoston Thessalonikin kokouksen jälkitunnelmissa.
"Sille yhteisölle me olemme valmiita antamaan lisää tehtäviä", presientti sanoi viitaten tosin epäsuorasti, mutta selvästi myös kiisteltyyn puolustuspolitiikkaan.
Presidentin arvio perustuu sille, että suomalaistenkin europoliitikkojen EU-myönteisyys kasvaa huomattavasti kokemuksen kasvaessa.
He taas viestittävät tästä ollessaan vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Näin Suomi valmistautuu henkisesti muutoksiin. Presidentti kiitti myös konventin pohjustustyötä EU-perustuslain hyväksi. Hän sanoo olleensa vähän epäileväinen siitä, minkälaisen oikeudellisen rakenteen nämä luovat. "Tästä kuitenkin tuli ihan hyvä."
Balkanin viisikko
Niin sanottu Länsi-Balkan osoitti juhannuspäivänä mielivänsä voimalla liittyjien joukkoon. Muutoksia ja mukaanpääsyä halajaa viisikko Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Serbia ja Montenegro ja Albania.
Lisäksi EU:n ja liittyjämaiden tapaamisessa oli mukana Kosovon erityisedustajan alainen alue.
Mitään konkreettisia aikatoiveita liittymisen suhteen ei Balkanille annettu, vaikka sellaista onkin toivottu.
Sen sijaan yhteisessä julkilausumassakin painotettiin sitä, että edistymisen vauhti on maiden omissa käsissä.
Kroatian EU-hakemushan on jo komission käsittelyssä. Presidentti Halonen totesikin olevansa Kroatian suhteen varsin toiveikas.
Kosovoa EU ei taas mielellään näkisi omana valtionaan. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Javier Solana kertoikin Pristinan ja Belgradin aloittavan neuvottelut arkisen kanssakäymisen helpottamiseksi alueella.
Balkanin ulottuvuus
Halonen vakuutti sitä, että EU-maat ovat niin jäseninä kuin osin Naton sekä YK:nkin kautta sitoutuneet Balkanin tulevaisuuteen. "On tavallaan annettu lupaus siitä, että mikään maa ei ole tuomittu sotaan, väkivaltaan, köyhyyteen."
"Suomi on ollut voimakkaasti sitoutunut ja on sitoutunut", presidentti painotti ja huomautti, että tavoitteet Balkanilla on asetettu, mutta nyt tarvitaan käytännön työtä.
"Naapurit ovat tärkeitä EU:ssa ja naapurit ovat tärkeitä teille", Halonen kehotti omassa puheessaan Balkanin maita vaalimaan suhteitaan etenkin Kreikan, Itävallan, Italian ja Unkarin kanssa. Siis samaan tapaan kuin Suomi ajaa pohjoista ulottuvuutta Baltian naapureidensa kanssa. Hän toivoi maiden myös ymmärtävän panostaa kansalaisyhteiskuntaan.
Länsi-Balkan on jo varmistanut Kreikan ajamana, että se saa lähivuosina EU:lta 200 miljoonaa euroa vakauttamistoimia varten sekä korruption ja organisoidun rikollisuuden kitkemiseksi.