Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Suomi toimii kaksinaismoralistisesti, kun se Euroopan unionin julkilausumissa kannattaa Ottawan miinakieltosopimuksen täytäntöönpanoa, muttei itse tee sitä.
"Presidenttinä, ylipäällikkönä ja rauhanliikkeen ihmisenä haluan Suomen olevan johdonmukainen. En tiedä Pitäisi elää niin kuin saarnaa", presidentti Halonen opasti perjantaina Politiikan toimittajat ry:n lounastilaisuudessa.
Halosen mukaan Suomen jalkaväkimiinat ovat murentaneet maan uskottavuutta ulkomailla. Hän kertoi törmänneensä asiaan lukemattomia kertoja maailmalla ja saavansa välillä kirjetulvia kansalaisyhteiskunnan edustajilta.
"Kun me muuten olemme niin sanotusti hyvässä seurassa, tässä me olemme yksinämme", Halonen totesi. Suomi on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka ei ole allekirjoittanut Ottawan sopimusta.
Suomen pitää Halosen mukaan ehdottomasti luopua lähivuosina jalkaväkimiinoista ja tehdä päätös korvaavista järjestelmistä syksyllä eduskunnalle annettavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.
Päätöksen lykkääminen ei ratkaise
Suomen pitäisi allekirjoittaa Ottawan sopimus vuonna 2006 ja luopua miinoista vuoteen 2010 mennessä. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) on vaatinut aikalisän ottamista miinoista luopumiseen.
Presidentti painotti, että ratkaisua lykkäämällä asia ei parane. Hänen mukaansa nyt on tarkasteltava miinat korvaavia järjestelmiä.
Puolustusministeriön selvityksen mukaan korvaavat järjestelmät tulisivat maksamaan reilusta 180 miljoonasta eurosta vajaaseen 600 miljoonaan.
Mallia ei Ruotsin puolustuksesta
Halosen mukaan pyrkimystä luopua miinoista ei voi käyttää perusteluna Nato-jäsenyydelle. Hän totesi, että Suomen täytyisi Naton jäsenenäkin joka tapauksessa hoitaa itse oma puolustuksensa.
"Meillä on aika iso alue ja olemme geopoliittisesti sellaisessa tilanteessa, että emme voi tehdä ruotsalaista liikettä ja jättää puolustustusta naapureiden varaan. Kun me ei haluta resursseja kauhean paljon kasvattaa, niin meillä aika tarkka paikka miettiä, miten sotilaallisia resursseja käytetään."
Halosen talossa ei erivapauksia
Halonen toivoo, että ensi viikolla alkavan Irak-vuodon oikeudenkäynnin juridinen puoli saadaan nopeasti selvitettyä.
Halonen sanoi olevansa vapaampi ottamaan kantaa asian poliittisiin seuraamuksiin oikeuden päätöksen jälkeen. Hän totesi, että silloin voidaan pohtia muun maussa opposition tiedonsaantioikeutta ja salassapitosäännöksiä.
"Oman taloni osalta sanon, että työntekijöilläni ei voi olla eri vapauksia kuin minulla", Halonen painotti.
Avoimuus pistää päättäjät tilille
Irakin sodan jälkipyykki ponnahti tilaisuudessa muutenkin esille. Presidentti ei ottanut kantaa väitteisiin, että Britannia olisi vakoillut YK:n pääsihteeriä Kofi Annania ennen Irakin sotaa.
Halonen arvelee, että tiedustelupalvelujen toiminnasta käydään eri puolilla maailmaa itsetutkiskelua. Hän viittasi USA:n presidentti George Bushin ja Britannian pääministeri Tony Blairin asemaan Irakin joukkotuhoaseista annettujen tietojen osalta.
Halosen käsityksen mukaan Bush ja Blair ovat olleet vakuuttuneita, että tiedustelun antamat tiedot ovat oikeat. Hänen mielestään nyt on tärkeätä saada selvyys, olivatko tiedot oikeat.
"Tiedustelu on kohdannut uudenlaisen maailman. Aikaisemmin maailma ei ollut näin avoimuutta vaativa eikä pistänyt tilille sen paremmin poliittisia päättäjiä kuin virkamiehiäkään."
Halosen mukaan tärkeätä on koko ajan pelata samoilla korteilla.
Leijonaemo puolustaa Lipposta
Halonen kertoi tukevansa täysin voimin yritystä saada puhemies Paavo Lipponen (sd.) komission puheenjohtajaksi. "Puolustan kuin leijonaemo omiaan, kaikkia suomalaisia ehdokkaita. "
Omista tulevaisuuden suunnitelmistaan Halonen ei pukahtanut paljoa. Ensi maanantaina Halonen on ollut presidenttinä neljä vuotta.
"Suomalaisen poliittisen järjestelmän mukaisesti puolueilla on keskeinen asema. Nyt puolueet ovat tekemässä sekä europarlamentti- että kunnallisvaaleja, ja vasta tämän jälkeen tulevat presidenttivaalit. Olen vakuuttanut, että oman päätökseni tästä asiasta tulen tekemään riittävän ajoissa, jotta kaikki valtiollisen ja kansalaisyhteiskunnan demokratian edellytykset täyttyvät", Halonen painotti.
Spekulaatiot halusta siirtyä kansainväliselle uralle Halonen kuittasi sanomalla, ettei ole tehnyt päätöksiä suuntaan eikä toiseen. YK:n pääsihteerin virkaan häntä ei ole kysytty.
