Helsinki Presidentti Tarja Halonen ei halua, että presidentin ulkopoliittista valtaa leikataan. Halonen sanoo Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että hänen oman kokemuksensa mukaan nykyinen järjestely on toiminut hyvin.
Halosen mielestä asiassa ei ole "mitään varsinaista muutospainetta tai hätätilannetta".
Halonen myös toppuuttelee vaatimuksia perustuslain muuttamisesta tältä osin. Hän toivoo, että useampikin presidentti nähtäisiin soveltamassa samaa lakia. Nykyinen perustuslaki tuli voimaan samalla, kun Halonen aloitti ensimmäisen kautensa presidenttinä vuonna 2000.
Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suomen EU-politiikkaa johtavat pääministeri ja valtioneuvosto. Käytännössä voi kuitenkin olla vaikeaa määritellä, mikä on Suomen ulkopolitiikkaa ja mikä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Arvostelijoiden mielestä tässä epämääräisyydessä on uuden perustuslain "valuvika". Viimeksi asian nosti julkiseen keskusteluun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.). Hän ehdotti, että perustuslain korjaamisesta tältä osin sovittaisiin alustavasti jo seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Jaakonsaaren ehdotuksen taustalla on eduskunnassa ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnassa viime syksynä tehty selvitystyö, kun valiokunta arvioi, miten EU:n uusi perustuslaki vaikuttaisi Suomessa. Valiokunnan mielestä EU:n perustuslaki vahvistaisi toteutuessaan entisestään pääministerin asemaa Suomen Eurooppa-politiikan johdossa.
Halonen sanoo nyt, että "kaksoismiehitys" on tavattoman hyvä, koska Suomi on niin pieni maa ja asioita on paljon.
- Yhteistyö pääministeri Matti Vanhasen ja hallituksen kanssa on toiminut hyvin ja se on varmasti tuonut meille enemmän tuloksia, Halonen sanoo.
Halonen sanoo olevansa ehdottomasti sitä mieltä, että ylimpien valtaelinten keskinäinen tasapaino pitää tavalla tai toisella säilyttää.