Halonen toivoo Venäjän me­dial­ta vas­tuul­li­suut­ta

Presidentti Tarja Halonen uskoo, ettei Suomen viimeaikainen parjaaminen Venäjän mediassa ole poliittisessa ohjauksessa. Suomessa on herättänyt huolta venäläiskirjoittelu huoltajuuskiistoista.

Presidentti Tarja Halonen kesäasunnollaan Kultarannassa, Naantalissa.
Presidentti Tarja Halonen kesäasunnollaan Kultarannassa, Naantalissa.
Kuva: Markku Ulander

Presidentti Tarja Halonen uskoo, ettei Suomen viimeaikainen parjaaminen Venäjän mediassa ole poliittisessa ohjauksessa. Suomessa on herättänyt huolta venäläiskirjoittelu huoltajuuskiistoista. Halonen sanoo STT:n haastattelussa keskustelleensa aiheesta Venäjän johtajien kanssa. He ovat kuitenkin viitanneet lehdistönvapauteen.

"Aina voidaan nähdä, että sitä (mediaa) ohjataan sieltä tai täältä, mutta se mitä minä olen Venäjän mediaa seurannut, minä epäilen ettei se ole kenenkään herran käsissä."

Presidentti Halonen toivoo kuitenkin, että media olisi kaikissa maissa vastuuntuntoista ja kertoisi tosiasioita. Venäläinen sen kummemmin kuin minkään muunkaan maan media ei voi hallita suomalaisviranomaisten toimintaa, hän huomauttaa.

Halonen muistuttaa myös, että venäläisestäkin lukijakunnasta suurin osa on mediakriittistä.

Maailmalla vain presidentti lopulta kiinnostaa, Halonen arvioi

Presidentti Tarja Halonen katsoo, että presidentti edustaa kansainvälisissä ympyröissä jatkuvuutta hallitusten vaihtuessakin. Hän luettelee Kultarannassa STT:n haastattelussa kaikki hänen aikanaan olleet pääministerit ja ulkoministerit, mutta ei enää Lipposen, Jäätteenmäen, Vanhasen, Kiviniemen, Tuomiojan, Kanervan ja Stubbin rimpsun jälkeen viitsi jatkaa puolustus- ja EU-ministereihin, kun asia tulee muutoinkin selväksi.

"En usko, että ulkopuolisia kiinnostaa, kuka meillä milloinkin on pääministeri tai ulkoministeri", Halonen sanoo.

Halonen puuttui toukokuussa poikkeuksellisella lausumallaan hallituksen esitykseen uudeksi perustuslaiksi ja huomautti, että ehdotetut muutokset voivat haitata ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä, joita tasavallan presidentti on osaltaan tarkoitettu turvaamaan.

Nyt hän toistaa aiemmin useasti esittämänsä kannan, jonka mukaan perustuslakia olisi hyödyllistä katsoa useammankin kuin vain yhden presidentin kanssa.

"Olen tavallisen pragmaattinen poliitikko, olen ollut mukana vuodesta 1968. Olen ollut itse tekemässä tätä perustuslakiuudistusta. Siirto presidentiltä eduskunnan ja hallituksen suuntaan oli ihan perusteltu asia. Siitä tehtiin hyvin pitkään kompromissityötä. Katsottiin, että perustuslain piti kestää vuosikymmeniä."

"Ainoastaan minä olen ollut uuden perustuslain aikana presidentti. Olen yrittänyt sanoa, että katsokaa nyt joku muu kuin Halonen. Ei sitä nyt ainakaan ylimielisenä suhtautumisena voi pitää", hän sanoo.

Joka vanhoja kaivelee, tikulla silmään

Halonen ja Vanhanen ajautuivat yhteistyönsä loppuaikoina kiistelemään EU-lautasista eli Suomen edustautumisesta EU-huippukokouksissa.

Jäikö se - tai jokin muu asia - kaivelemaan?

"Se, joka vanhoja kaivelee, tikulla silmään", hän hymähtää. Ja jatkaa:

"Vanhoista asioista voi oppia."

Uudesta pääministeristä Mari Kiviniemestä Halosella on toistaiseksi niukalti sanottavaa: aika vähän on oltu tekemisissä kahdestaan, presidentti toteaa.

"Nyt hän opettelee pääministeriksi sitten. Minulla ei ole muuta toivomusta kuin se, että perustuslaillinen yhteistoiminta tulee toteutetuksi. Muutoin jokainen on vapaa oman politiikkansa kanssa."

Ilmoita asiavirheestä