Helsinki Presidentti Tarja Halosen mielestä kiinni saatu Irakin entinen hallitsija Saddam Hussein pitäisi saada kansainvälisen rikosoikeuden tuomittavaksi. Hän kuitenkin pelkää pahoin, että tämä ei taida olla eteen tuleva mahdollisuus. Saddamin kiinnisaaminen ei kuitenkaan hänen mielestään kerro vielä mitään siitä, oliko sota oikeutettu vai ei.
Halonen arvioi Irakin tilannetta ja monia muitakin asioita tulevan syntymäpäivänsä vuoksi tiistaina presidentinlinnassa pitämässään lehdistötilaisuudessa. Presidentti täyttää jouluaattona 60 vuotta.
Halonen muistutti, että Suomikin oli hyvää uskova siinä, että sodassa haettiin joukkotuhoaseita. Silloin ei sanottu, että sodassa lähettiin kaatamaan presidentti Saddamia. Hänen mukaansa diplomaattisissa keskusteluissa on otettu esiin, että joukkotuhoaseista pitäisi vielä keskustella.
- Nyt, kun presidentti Saddam on saatu kiinni, niin se tavallaan minun mielestäni vakuuttaa ihmisiä siitä, että paha saa palkkansa, että voi joutua vastaamaan teoistaan. Se, kuten presidentti Bush on huomannut sanoa useamman kerran, on sitten ensisijaisesti irakilaisten asia, hän kuvaili nykytilannetta.
Halonen kertoi yrittäneensä perehtyä kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden näkemyksiin. Kansanvälinen rikostuomioistuin ei tule kyseeseen sen vuoksi, ettei Saddamin pidättäjävalta Yhdysvallat eikä liioin Irak kuulu tuomioistuimen jäsenyyteen.
Halonen joka tapauksessa toivoo Saddamiin uskoneiden irakilaisten viimeinkin ymmärtävän, että Irakin on rauhoituttava ja että attentaatit on saatava loppumaan.
Ruotsin pääministeri Göran Persson on vastannut, että Ruotsi olisi valmis ottamaan Saddamin vastaan vankilaan. Siihen Halonen ei kuitenkaan pystynyt vastaamaan, olisiko Suomella ylipäänsä mahdollisuuksia antaa apuaan mahdollisessa Saddamin vankeustuomiossa.
Suosio voi
myös laskea
Presidentti Halonen ei ole edelleenkään halukas puhumaan jatkosuunnitelmistaan. Hän muistutti, että poliittiset puolueet miettivät nyt, mitä ne tekevät.
- Meillä on aikaa, hän rauhoitteli.
Hänen mahdollinen jatkonsa on yhdistetty myös Anneli Jäätteenmäkeen ja Martti Manniseen liittyvään vuotojuttuun. Hänen päätöksensä ei kuitenkaan riipu mitenkään siitä, tuleeko jollekin syyte vai ei.
Halonen tuntui olevan edelleen syvästi järkyttynyt noista muutaman kuukauden takaisista tapahtumista, vaikka toipuminen onkin tapahtunut aika hyvin.
- Koin, että se oli erittäin kova asia ajaa läpi sekä oman talon työtradition ja -ilmapiirin osalta että poliittisesti, hän tilitti.
Halonen tuntui olevan silminnähden iloinen kansalta saamastaan laajasta kannatuksesta. Tuki on kaikille tärkeää, erityisen tärkeää se on kansan suoraan valitsemalle presidentille.
- Muuten ei sitä kannata päivittäin pohtia, hän tokaisi. Hän huomautti, ettei missään suhteessa kannata aloittaa päivää kysymällä: miksi ihmeessä sä tykkäät musta?
Halonen muistutti, että hän on ensimmäinen uudella perustuslailla valittu presidentti. Hän arveli, että uudella lailla on aiempaa helpompi tulla suosituksi. Sen tietää vasta sitten, kun tulee joku toinen presidentti. Yhtä lailla Halosen mielestä pitää olla varautunut siihen, että suosioluvut voivat myös laskea.
Ikärasismi on
vakava asia
Tilaisuudessa käsiteltiin myös naisen asemaa työmarkkinoilla. Ikäsyrjintä on Halosen mielestä vakava asia. Erityisen vakava asia se on naisille, kun heillä perhesyistä on enemmän katkoja työelämästä kuin miehillä.
Presidentti myönsi, että työmarkkinoilla moni yli 30-vuotias tuntee olevansa jo hieman vanha. Pieni helpotus hänen mielestään tulee kuitenkin siitä, että suuret ikäluokat jäävät joka tapauksessa vähitellen eläkkeelle. Heitä myös houkutellaan jäämään työhön aiempaa pidempään.
Halonen uskoo, että suomalaisetkin työnantajat joutuvat tottumaan ajatukseen, että aina ei ole saatavissa ihan nuorta ja hyvin koulutettua työvoimaa. Pitää myös uskoa uudelleenkouluttautumiseen ja uusiin voimavaroihin itse kunkin kohdalla.
Luonnollisesti presidentiltä kysyttiin myös turvallisuuspolitiikasta: riittävätkö EU:n turvatakuut vai tarvitaanko Nato-jäsenyyttä? Halonen toisti, että tekeillä on seuraava turvallisuuspoliittinen selonteko. Aikataulu on hänen mielestään siinä mielessä hyvä, että nähdään, mitä EU:ssa tapahtuu.
- Meidän voimassa olevan kannan mukaisesti ne turvallisuusjärjestelyt, joita meillä on, riittävät. Muuttuva ympäristö on sitten toinen asia. Tietysti Euroopan unionin turvallisuustakuut tai solidaarisuuslauseke ja rakenneyhteistyö on hyvä lisä tähän turvallisuuteen, hän muotoili.
Halosenkin mielestä keskustelu mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on ajankohtaista, kun selonteko on edessä. Mitään sellaista muutosta, joka edellyttäisi erityisesti tämän asian miettimistä, ei hänen tiedossaan kuitenkaan ole.