Presidentti Tarja Halonen toivoo EY-tuomioistuimen pystyvän purkamaan jutturuuhkaansa ja nopeuttamaan juttujen käsittelyä. Halonen sanoi maanantaina EU-maiden ylimpien hallintotuomioistuimien kokouksessa toivovansa, että myös EU:n laajentumisen jälkeen pystytään jutut käsittelemään hyväksyttävässä aikataulussa.
Halonen arveli, että tuomioistuimen ja ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivallan jakoa voidaan järkeistää siten, että tuomioistuin voi keskittyä yhteisön kannalta keskeisiin tulkintakysymyksiin ja riitoihin.
Uudistuksia tuomioistuimen toimintaan on sisällytetty Nizzan sopimukseen, joka parhaillaan odottaa kansallista ratifiointia ja voimaantuloaan.
Halonen toivoi myös, että EU-lainsäädäntö selkeytyisi. Suomessa on eletty EU-jäsenyyden aikaa jo yli seitsemän vuotta, mutta monet pitävät lainsäädäntöä yhä suhteellisen vaikeaselkoisena ja jäykkänä.
"En usko, että olemme ainoat, jotka toivovat myönteisempää kehitystä", Halonen sanoi.
Puheessaan presidentti vetosi myös sen puolesta, että EU liittyisi jäseneksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Halonen muistutti, että kaikki unionin jäsenmaat ovat sopimuksen osapuolia, joten EU:n liittyminen sopimukseen merkitsisi, että myös EU:n omat toimielimet saataisiin sopimuksen valvonnan piiriin.
Suomi on ajanut EU:n liittymistä jo monta vuotta, mutta toistaiseksi päätöstä ei ole syntynyt.
"Se ei olisi enää kovin suuri askel", Halonen kannusti.
Hän muistutti, että ihmisoikeustuomioistuimen päätöksillä on jo nyt tärkeä asema jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinten ratkaisuissa ja tuomareiden töissä.
Myös EY-tuomioistuin ottaa perusoikeuskysymyksissä huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten sisältämät näkökohdat. EU:ssa pohditaan parhaillaan myös, tulisiko unionin oma ihmisoikeuslinjaus eli julistuksena hyväksytty perusoikeusasiakirja määritellä sitovaksi ja tehdä osaksi perussopimuksia.