Tasavallan presidentti Tarja Halonen korostaa, että eduskunta, joka kiirehti hallitukselta EU:n perustuslain ratifiointiesitystä, ottaa nyt aikatauluvastuun. Vaikka presidentti on yhä eri mieltä aikataulusta, Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ovat jo sopineet siitä, että hallitus antaa eduskunnalle ratifiointiesityksen lähiaikoina eli vielä ennen Suomen EU-puheenjohtajuuden alkua. "Se on parhaillaan viilausvaiheessa."
Presidentin mielestä aikataulua olisi pitänyt vielä pohtia, kun tilanne unionin sisällä muuttui ja perustuslain alkuperäinen voimaantuloaika siirtyi.
"Mutta kun eduskunta haluaa nyt hallitukselta ratifiointiesityksen, se ottaa tämän aikatauluvastuun. Mikäs siinä sitten", hän lisää.
Halonen huomauttaa, että samalla eduskunta tulee päättäneeksi asiasta maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen valittavan uudenkin eduskunnan puolesta.
"Vaalien jälkeenhän ei istu enää sama eduskunta kuin nyt, vaikka nykyinen vastasi tulevankin puolesta. Toivon, että he sitten vastaisivat siitä, ettei harmita, vaikka jouduttaisiin tekemään uusi ratifiointi. Täydellä arvostuksella eduskuntaa kohtaan on hyvä muistaa, että meillä on eduskuntavaalit ensi keväänä. Luulen, että seuraavakin eduskunta ehtisi hyvin oman osuutensa tästä hoitaa. Yleisin arviohan on, että Suomen jälkeen Saksan puheenjohtajuuskaudella ryhdyttäisiin miettimään, miten tullaan ulos perustuslaissa nyt vallitsevasta umpikujasta", Halonen sanoo.
Hän lisää, että perustuslain sisältöä jouduttaneen vielä muuttamaan ja voimaan se saadaan aikaisintaan 2007--2008.
Eduskunta kiirehti pari viikkoa sitten hallitukselta ratifiointiesitystä. Pääministeri lupasi sen, vaikka presidentti toi julki epäilevän suhtautumisensa perustuslain vahvistamiseen juuri kun eduskunta valmistautui käymään keskustelua perustuslakiselonteosta. Halosen ulostulon väitettiin hämmentäneen asiaa.
Presidentti muistuttaa, että EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan on määrä antaa lähiaikoina oma ehdotuksensa siitä, kuinka perustuslain kanssa tulisi menetellä.
"Minusta olisi ollut viisasta kuunnella ja arvioida sitä ensin", Halonen sanoo. Hän korostaa, että erimielisyys hallituksen ja eduskunnan kanssa koskee vain ratifioinnin aikataulua.
Presidentti Tarja Halosen mielestä kärpäsestä on tehty härkänen ja valtiojohdon näkemyserosta vedetty turhan dramaattisia johtopäätöksiä.
"Valtiojohto on perustuslain sisällöstä samaa mieltä ja Suomen myönteinen kanta sopimukseen on muualla tiedossa. Se tekeekin pikkuisen miettiväiseksi, että kun näin on niin keskustelu on kääntynyt kotimaiseen perustuslakikeskusteluun", Halonen toteaa.
Presidentin mielestä on sotkettu toisiinsa kuulumattomia asioita yhteen. On unohdettu, että valtiosopimukset kuuluvat presidentin toimivaltaan, vaikka niihin liittyisi EU-sana.
Halonen kertoo kokeneensa aiheelliseksi sanoa oma näkemyksensä julki myös siksi, että kyse on kansainvälisestä sopimuksesta.
"Minun nähdäkseni perustuslaillisesti ei ole mitään epäselvää siitä, että kansainvälinen sopimus, koskee se mitä tahansa, on presidentin toimivaltaa. Unionin perustuslaista on tehty sisäpoliittinen kysymys ja on ryhdytty taas riisumaan presidentiltä valtaa", Halonen harmittelee.
Hänen mukaansa presidentin sanomiset on joillakin tahoilla myös haluttu käsittää väärin.
"Minusta tuntuu, että tämäkin, mitä nyt sanon ehkä halutaan käsittää väärin joillakin tahoilla", Halonen naurahtaa.
"Ei sitä voi estää", presidentti vastaa kysymykseen siitä, nouseeko seuraavaksi pintaan keskustelu siitä, että presidentti joutui antamaan asiassa periksi.
"Sanon aina, että viisas antaa periksi silloin kun on aihetta antaa. En tiedä olenko tässä antanut periksi. Olen vaan halunnut houkutella julkisen vastauksen eduskunnalta ja se on tullut."
Halonen tarkentaa, että hänen epäilyksensä toinen puoli koski sisäpoliittista tilannetta. Toinen puoli sitä, että meillä on EU:n suosio nyt alhaisempi kuin koskaan.
Presidentti Halosen mielestä sillä, ratifioimmeko nyt perustuslain tai emme, ei ole merkitystä Suomen EU-puheenjohtajuudelle. "Hyvin todennäköisesti Suomen teko ei vaikuta sinne eikä tänne ainakaan puheenjohtajuutta ajatellen. Kyse on umpikujaan joutuneesta EU:n perustuslaista ja siitä, miten tästä tilanteesta päästäisiin eteenpäin. Siinä varmasti Suomi voi Itävallan jälkeen puheenjohtajana tehdä oman osuutensa", hän arvioi.
"Oma toivomukseni on, että Suomi voisi puheenjohtajana olla selkeästi kyllä-puolen edustaja, mutta sillä tavoin maltillisesti, että saadaan luottamus käydä luovia keskusteluja eri osapuolien kanssa, miten voitaisiin mennä EU:na eteenpäin." Halonen muistuttaa, että perustuslain voimaantulo vaatii kaikkien maiden yksimielisyyttä.
Presidentti sanoo jakavansa sen huolen, että jos aletaan neuvotella sopimusta uudelleen, saattaa olla, ettei pienten maitten kannalta tule yhtä hyvää sopimusta.
Halosen mukaan nyt neuvoteltu perustuslaki olisi EU:ssa askel eteenpäin sellaiseen selkeään päätöksentekoon, joka olisi ihmistenkin mielestä hyvä.
Presidentti korostaa, että unionin pitäisi pystyä vastaamaan paremmin ihmisten arkipäivän turvallisuuteen. Lissabonin strategian ja Tampereen kokouksen päätösten vauhdittamiset ovat Halosen mukaan ykköskysymyksiä Suomen puheenjohtajuuskaudella.
"On tärkeää, että ihmiset näkevät, miten taloudellisen kasvun lisäksi lisätään Euroopassa työllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia, miten tutkimusyhteistyö toimii käytännössä, mitä teemme yhdessä yli rajojen rikollisuuden taltuttamiseksi ja millä tavalla aiomme EU-laajuisesti hoitaa pakolaisten vastaanoton. Ihmiset tajuavat, että muutos on tapahtunut vasta kun päätökset on pantu täytäntöön ja ne ovat toteutuneet."
Halosen mielestä EU:lla on tässä ollut uskottavuuskriisi.
Myös pohjoisen ulottuvuuden vahvistaminen, energiapolitiikka sekä unionin Venäjä-suhteiden eteenpäin vieminen ovat Suomen kauden kärkiaiheita. Ulkoista näkyvyyttä tuo muun muassa Asem-kokous.
"Jokereitakin tulee. Sekä myönteisiä ekstrabonuksia että arvaamattomia hankalia asioita", tasavallan presidentti toteaa.
"Presidentti Martti Ahtisaari tekee kovasti töitä Kosovossa. Voi olla mahdollista, että sieltä tulisi jotain myönteistä pohdittavaa ennen kuin meidän puheenjohtajuuskautemme on ohitse. Se, että Ahtisaari on suomalainen ja Suomi EU:n puheenjohtajana ei ole huono yhdistelmä."