Presidentti Tarja Halonen myöntää, että elinkeinoelämän taholta taannoin tullut arvostelu sisuunnutti hieman häntä ja saattoi vaikuttaa päätökseen pyrkiä jatkamaan presidentin tehtävässä vielä seuraavan kauden.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Risto E.J. Penttilä kehotti haastavassa lehtikirjoituksessaan vuosi sitten Halosta luopumaan joko presidentin ulkopoliittisista valtaoikeuksista tai sitten halustaan pyrkiä toiselle kaudelle.
- Kyllä se vaikutti, Halonen sanoi TV1:n Lauantaiseurassa, mutta antoi ymmärtää, että ehkä päinvastoin kuin Penttilä oli ajatellut.
Muutoin presidentti kiisti, että hänen suhteensa elinkeinoelämään olisivat viileät.
Halonen ei uskonut, että kuluneen viikon suuri puheenaihe eli ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) kohua herättäneet lausunnot EU-parlamentista aiheuttaisivat säröä Suomen ja parlamentin välille tulevan puheenjohtajuuskauden alla.
Suomen merkitys on Halosen mielestä tuskin aivan niin suuri, että asia olisi vavisuttanut EU:n parlamenttia tai sen konservatiivista ryhmää.
Halonen huomautti, että asian vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten itse käyttäydytään. Hän viittasi siihen, että suomalaiset ovat tässä asiassa olleet itse aktiivisia ja nostaneet sen tarkoituksella esille.
Tuomioja oli suututtanut EU-parlamentin konservatiivit moittimalla lehtihaastattelussa parlamenttia taipumuksesta esiintyä vastuuttomasti. Tuomiojan mielestä on vahinko, ettei parlamentin jäseniä valita enää kansallisista parlamenteista.
Halonen muistutti, että tällä aiemmin käytössä olleella järjestelyllä oli omat etunsa. Halosen mielestä jonkinlainen linkki kansallisiin parlamentteihin ja nykyistä tiiviimpi yhteydenpito olisivat eduksi.
Halonen tulkitsi Ylen tv-uutisten äskeisen Nato-kyselyn tulosta niin, että kansalaiset ovat seuranneet turvallisuuspoliittista keskustelua ja luottavat tämänhetkiseen poliittiseen johtoon. Kyselyn mukaan 49 prosenttia kansalaisista kannattaisi Suomen liittymistä Natoon, jos presidentti ja pääministeri perustelluista syistä päättäisivät hakea jäsenyyttä. Muutoin yli puolet suomalaista vastustaa edelleen liittymistä Natoon.
Outoa tulkintaa
Nato-kyselystä
Halonen piti kuitenkin vääränä sellaista - "ei ihan länsimaisen demokratian mukaista" - tulkintaa, että Suomen liittyminen Natoon olisi nyt vain kiinni siitä, että pääministeri tai presidentti ilmoittaisi olevansakin toista mieltä kuin aiemmin.
Halosen mielestä Natosta on kuitenkin hyvä keskustella myös tulevien presidentinvaalien alla, jotta nähdään, mihin suuntaan mahdollisesti tulevat presidentit koettaisivat vyöryttää kansalaisten mielipidettä.
Järjestetäänkö asiasta aikanaan kansanäänestys vai ei, on Halosen mielestä eduskunnan päätettävissä. Hän arveli, että mitä enemmän asiasta keskustellaan, sitä enemmän virta vie kansanäänestyksen suuntaan.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) edellyttää asiasta kansanäänestystä. Halonen totesi, että pääministerin sana painaa paljon silloin, kun asiasta tehdään päätöstä. Presidenttinä Halonen ei panisi hanttiin.
Tulevia presidentinvaaleja tv-haastattelussa sivuttiin vain vähän. Halonen arveli, että kynnys ylittää 50 prosentin raja vaalin ensimmäisellä kierroksella on aika kova tilanteessa, jossa ehdokkaita on useita.