Hallitus ja presidentti Tarja Halonen ovat joutuneet vastakkain sisäministeriön kansliapäällikön viran täytössä. Presidentti ajaa tehtävään nykyistä viran haltijaa Ritva Viljasta (sd) ja hallitus yksimielisenä EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtajaa, puolueisiin sitoutumatonta Ilkka Laitista.
Hallituksen ja presidentin erimielisyys sisäministeriön kansliapäällikön viran täytössä alleviivaa poliisiministeriön jo ennestään sekavaksi tiedettyä tilaa. Ministeriössä on meneillään sisäinen tutkinta huumepoliisien toimista, mikä repii poliisien välejä. Aiemmin poliisiylijohtaja Markku Salminen lähti ennen aikojaan eläkkeelle, kun häntä epäiltiin virka-auton väärinkäytöstä. Salminen koki joutuneensa ajojahdin kohteeksi. Kansliapäällikkö Viljanen puolestaan puolusti tutkinnan tekemistä Salmisesta vedoten virkavelvollisuuteensa.
Viljasta kuvaillaan särmikkääksi persoonaksi. Hänen nimityksensä kansliapäälliköksi viisi vuotta sitten ei ollut läpihuutojuttu. Jo tuolloin punamultahallituksen porvaripuolueet epäilivät silloisen sisäministerin Kari Rajamäen (sd) esitystä valita Viljanen.
Torstaina valtioneuvosto päätyikin yksimielisesti esittämään kansliapäälliköksi Laitista. Kirjallisissa perusteluissa Viljasta ja Laitista kuvaillaan tasavertaisiksi ehdokkaiksi, joista Laitista pidetään yhteistyökykyisempänä. Kärkiehdokkaita testasi myös ulkopuolinen konsultti.
"Viljasen osalta esille tulivat vaikeiden asioiden esille ottamiseen liittyvän rohkeuden ohella vahvat vaikuttamisen ja johtamisen tarpeet, joista viimeksi mainitut voivat joissakin tapauksissa nousta yhteistyön ja vuorovaikutuksen haasteiksi", valtioneuvoston esityksen perusteluissa todetaan.
Erilainen ministeriö
Sisäministeri Anne Holmlund, eikö Viljasen yhteistyökyky ollut teidän mielestänne riittävä kansliapäällikön virkaan?
"Tämä on kokonaisarviointi. Ei yksi ainoa kysymys ratkaise. Tunnen jokaisen kolmen haastatellun ehdokkaan entisestään, heidän toimintatapansa ja heidän tapansa johtaa. Haastattelut ja henkilöarviot tukivat kokonaisuutta, jonka perusteella ratkaisuun päädyin", Holmlund kertoo.
Hän myös painottaa, että sisäministeriö on muuttunut tämän vuoden alusta lukien selkeästi sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriöksi, ja Laitisen osaaminen tukee juuri tätä profiilia. Myös hänen työkokemuksensa EU:ssa laskettiin eduksi.
Ministeri kertoo käyneensä presidentti Halosen kanssa useaan kertaan "rakentavan" keskustelun valinnasta. Holmlund ilmoitti päätöksestään Haloselle jo kesäkuussa, mutta presidentin eriävästä näkemyksestä ministeri sai tiedon vasta tällä viikolla. Holmlund myöntää olevansa yllättynyt Halosen toiminnasta.
"En ollut ajatellut, että sisäasiainministeriön kansliapäällikkö olisi sen kaltainen virkatehtävä, joka erityisesti herättäisi näin paljon mielenkiintoa". Hänen mukaansa puoluekanta ei painanut päätöksessä mitään. Tosin presidentin vaikuttimista Holmlundilla ei ole käsitystä.
Nimitys etenee perjantaina presidentin esittelyyn, josta se Halosen eriävän kannan takia palautunee hallitukselle. Se tekee uudestaan esityksen presidentille, joka ratkaisee asian lopullisesti. Näillä näkymin Viljanen siis saa jatkopestin.