SDP:n ja vasemmistoliiton presidenttiehdokas Tarja Halonen on valmis kannattamaan Nato-jäsenyyttä, jos turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu olennaisesti.
Tämä käy ilmi Kalevan verkkolehdessä tänään torstaina avattavasta vaalikoneesta, jonka väittämiin kaikki kahdeksan ehdokasta ovat juuri vastanneet.
Tammikuun presidentinvaalien kärkikolmikosta keskustan Matti Vanhanen ja kokoomuksen Sauli Niinistö ovat osittain sitä mieltä, että presidentin pitäisi muuttuneissa oloissa olla valmis kannattamaan sotilasliiton jäsenyyttä, mutta he eivät pidä kysymystä yhtä tärkeänä kuten Halonen.
Muista ehdokkaista Halosen kannalla ovat RKP:n Henrik Lax ja kristillisdemokraattien Bjarne Kallis. Vihreiden Heidi Hautala, sitoutumattomien Arto Lahti ja perussuomalaisten Timo Soini myötäilevät mielipiteessään Vanhasta ja Niinistöä.
Ehdokas Tarja Halonen antaa jämäkät vastaukset vaalikoneen kysymyksiin. Keskustan Matti Vanhasen vastauksissakin on paikoin tiukkuutta, kun taas kokoomuksen Sauli Niinistö on usein väittämistä osittain samaa mieltä ja pitää kysymyksiä vain melko tärkeinä.
Naiset selvästi
eri linjoilla
Vaalikoneen vastauksista ilmenee selvästi se, kuinka vihreiden Heidi Hautala on asioista selvimmin omalla linjallaan. Hänen ja Tarja Halosen vastauksissa on eniten erovaisuuksia.
Ehdokkaiden linjauksien erilaisuus näkyy presidentin valtaan liittyvissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi siitä kuka päättää kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä.
Hautala korostaa yhä, että presidentin tulisi olla edustuksellinen hahmo, jolloin ylipäällikkyys ei olisi hänen heiniään kuten ei myöskään Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimittäminen.
Yhtäläisyyksiä naisehdokkaiden välillä syntyy käsityksistä siitä, että presidentin on osallistuttava aktiivisesti kotimaiseen keskusteluun ja otettava kantaa myös vaikeisiin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin.
Kärkikolmikon ehdokkaista Vanhanen ja Niinistö eivät ajattele samoin, mutta sitoutumattomien Arto Lahti, RKP:n Henrik Lax ja perussuomalaisten Timo Soini sen sijaan pitävät eettisiin kysymyksiin paneutumista tärkeänä.
Itsekäskin
saa olla
Ulkopolitiikassa presidentin tärkein tehtävä on toiselle kaudelle tähtäävän Halosen mielestä ajaa Suomen kansallista etua, jopa itsekkäällä tavalla. Vanhanen vastaa samoin, mutta Niinistö on valmis tällaiseen menettelyyn vain osittain.
Presidentin on Halosen mielestä erittäin tärkeää pitää Suomen ulkopolitiikassa tiukasti kiinni nykyisestä liittoutumattomuudesta. Niinistö ja Vanhanen ovat vain osittain sitä mieltä.
Henrik Lax on omalla linjallaan, eikä hänen mielestään liittoutumattomuudesta ole syytä pitää kiinni. Soini taas yhtyy Halosen käsitykseen.
Ylipäällikkyyttä presidentiltä ei halua viedä kuin Hautala.
Halosen, Kalliksen, Laxin ja Soinin mielestä presidentin läsnäolo EU:n huippukokouksissa on välttämätön, jos asialistalla on ulkopolitiikan aiheita. Lahti, Niinistö ja Vanhanen ymmärtävät läsnäolon osittain. Hautala ei lainkaan.
Ehdokkaiden kaikki vastaukset l
öytyvät osoitteesta
www.kaleva.fi/pvaalitk
