SEVILLA Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei pidä SDP:n, keskustan ja kokoomuksen puoluekokousten Nato-linjauksia dramaattisina.
Halonen leimaa lehdistön tulkinnaksi sen, että puolueet olisivat ottaneet askeleen kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. ”Puolueet halusivat olla ei-dogmaattisia”, presidentti arvioi Espanjan Sevillassa juhannusaattona Kalevalle antamassaan haastattelussa.
Suomella ei ole Halosen mielestä mitään tarvetta liittyä Natoon. Hän ei näe sellaisia merkkejä, että kansa ja poliittinen johto vaatisivat hakeutumista täysjäseneksi.
Presidentti ei laita täysin säppiin Nato-ovea. ”Toinen asia on sitten, että kun teemme turvallisuuspoliittista selontekoa vuonna 2004 tai jos tulee jotain muita syitä, niin sitten pitää katsoa ja siinä tilanteessa tehdä päätös demokraattisessa järjestyksessä”, hän sanoo.
Halonen liputtaa varovasti neuvoa-antavan kansanäänestyksen puolesta, kun hän toteaa ”pitävänsä tärkeänä, että kansan mielipidettä kuunnellaan.”
Presidentti ei ota kielteistä tai myönteistä kantaa EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglundin ajatukseen, että unionin puolustusulottuvuus ja Nato yhdistettäisiin.
”Kunkin unelmat ovat sillä alueella, mikä rakkaalta tuntuu. Hyvä, että Hägglund näitä asioita pohtii. Hän on EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja”, Halonen muistuttaa ja sanoo, että hänen omat unelmansa ovat vähemmän kovemmalla puolella.
”Taitaa mennä aika kauan ennen kuin Hägglundin komitea on viraton. Olen toistaiseksi sitä mieltä, että Nato on Nato eikä kukaan aio sitä korvata ja EU on EU”, hän arvioi.
Presidentti kannattaa kuitenkin yhteistyösopimusta EU:n ja Naton välille. Hän muistuttaa, että 11 EU-maata kuuluu Natoon. ”Kun ajatellaan rakenteellista yhteistyötä, niin hyvä olisi, että saataisiin jonkinlainen sopimus EU:n ja Naton välillä.”
Juhannuspäivänä Sevillassa päättyneessä huippukokouksessa ei asiassa tapahtunut mitään uutta läpimurtoa. Sopimusta on vastustanut Natoon kuuluva EU:n jäsenkandidaatti Turkki.
Sopimus tähtää siihen, että EU saisi oikeuden käyttää Naton suunnitteluresursseja. Sopimukseen tulisi päästä ennen kuin EU aloittaa ensimmäisen oman kriisinhallintaoperaation.
Halonen kertoo lakonisesti ”seuranneensa” eduskunnassa äskettäin käytyä keskustelua Suomen Pankin nimitysprosessin uudistamisesta.
Hän on haluton kommentoimaan porvaripuolueiden pyrkimyksiin kajota hänen nimitysvaltaansa. Halonen korostaa, että eduskunnalla on lainsäädäntövalta ja sitä on syytä kunnioittaa. Nimitysprosessin muuttamista kannattaa hänen mielestään miettiä rauhassa.