Presidentti Tarja Halosen mukaan Pohjoisen ulottuvuuden politiikan perusteellinen uudistaminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden ykkösasioista. Hän toivoo, että uudistus vauhdittaisi käytännön yhteistyötä useilla aloilla.
Uudistunut Pohjoinen ulottuvuus muutetaan yhteiseksi politiikaksi, jossa ovat mukana EU, kumppanimaat Islanti, Norja ja Venäjä sekä tarkkailijamaat Kanada ja Yhdysvallat. Halosen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että EU ja kaikki alueen kumppanimaat yhdessä hyväksyvät uudistetun politiikan tavoitteet ja mekanismit.
Halonen uskoo, että tehostettu alueellinen yhteistyö hyödyttää kansainvälistä yhteisöä. -- Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa, kun puhutaan sellaisista aiheista kuin tarttuvat taudit, arktinen ympäristö ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset, tutkimusyhteistyö sekä kauppasuhteet, Halonen sanoo.
Suomi esitti aloitteen Pohjoisesta ulottuvuudesta pian EU:hun liittymisensä jälkeen. Halosen mukaan Suomi halusi kiinnittää koko EU:n huomiota pohjoisen Euroopan -- Itämeren, Luoteis-Venäjän ja arktisten alueiden -- haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Pohjoisesta ulottuvuudesta tuli osa EU-politiikkaa vuonna 1999.
-- Siitä lähtien Pohjoinen ulottuvuus on kehittynyt hyvin ja käytännön toimia on toteutettu etenkin ympäristöasioiden, kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin aloilla. Pyrimme myös etenemään liikenne- ja logistiikkasektorilla, Halonen sanoo.
Presidentti Halonen puhui neljännen Pohjoisen tutkimusfoorumin avajaisissa Oulussa torstaina. Lisäksi foorumiin osallistui sen perustamisesta aloitteen tehnyt Islannin presidentti, tohtori Olafur Grimsson.