Tasavallan presidentti Tarja Halonen ojensi ulkopolitiikkaa arvostelleita Evan-tohtoreita ja kokoomusta valtiopäivien avajaispuheessaan keskiviikkona eduskunnassa. Presidentti varoitti, että lyhyen aikavälin poliittisen hyödyn tavoittelu hakemalla väkisin erimielisyyttä yksimielisistä kannanotoista koituu harvoin isänmaan eduksi.
Halonen torjui ulkopolitiikan johdon arvostelun. Hän vakuutti, että uuden perustuslain edellyttämä yhteistyö presidentin ja hallituksen välillä on sujunut hyvin niin nykyisen kuin edellisenkin pääministerin aikana.
Presidentti korosti, että politiikka, myös ulkopolitiikka, on erilaisten näkemysten ja mielipiteiden yhteensovittamista. Poliittinen keskustelu on tärkeä osa demokratiaa, mutta erimielisyyksien hakeminen väkisin yksimielisistä kannanotoista on isänmaan edun vastaista.
Halonen tarttui siihen, että uuden perustuslain toimivuudesta käydyssä julkisessa keskustelussa on eniten kiinnitetty huomiota perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskeviin säännöksiin. "On tärkeää, että perustuslain säännökset ovat riittävän selkeitä. Poliittisen järjestelmän kehittymiselle on kuitenkin jätettävä tilaa", Halonen sanoi.
Paitsi tyytyväinen yhteistyöhön hallituksen kanssa Halonen ilmoitti olevansa tyytyväinen siitä, että eduskunta hyväksyi joulun alla pääosin muuttamattomana valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon.
Mitä pääomalle
on tapahtunut?
Mitään osoitetta, saati nimiä presidentti Tarja Halonen ei vetoomukseensa asiapohjaisesta ulkopoliittisesta keskustelusta sisällyttänyt.
Yhden nimen hän puheessaan mainitsi. Se oli Nokian pääjohtaja Jorma Ollila, joka sai kiitosta siitä, että viime viikolla esitti huolensa suomalaisten yritysten myymisestä ulkomaille.
Halosen mielestä tämä oli tervetullut lausunto yritysmaailmasta. "Olisi hyvä tutkia ja julkisestikin pohtia, mitä suomalaiselle pääomalle on viime vuosina tapahtunut", Halonen ehdotti.
Hän muistutti, että Suomikin tarvitsee uusia investointeja. "Toivon, että ulkomaiset sijoitukset maahamme merkitsisivät myös uusia työpaikkoja, innovaatiota ja uusia yhteistyöverkostoja."
Presidentin mielestä demokraattinen valtio voi tehdä paljon hyvinvoinnin edistämiseksi. Se, mikä on valtiovallan rooli ja mitä sen pitäisi olla, on hänen mielestään mielenkiintoinen kysymys. Halonen muistutti, että monet muutkin päättäjät vaikuttavat tulokseen.
Suomi tarvitsee tulevaisuuttaan varten Halosen mielestä kansallisen globalisaatiostrategian. Halonen sanoi, että globalisaatio ei ole pelkästään ongelma, vaan antaa myös uusia mahdollisuuksia. Niihin on tartuttava ennakkoluulottomasti. Lisäksi Halonen korosti monenkeskistä kansainvälistä yhteistoimintaa.
Suomen kymmenvuotisen EU-jäsenyyden saldoa Halonen luonnehti positiiviseksi. Jäsenyyskeskustelun aikana esitetyt suurimmat toiveet tai pahimmat pelot eivät ole toteutuneet. Suomi on sopeutunut kohtuullisen hyvin EU:n maatalouteen. Haasteena on, miten suomalainen maatalous osana eurooppalaista maataloutta sopeutuu globalisaatioon, presidentti totesi.
EU-jäsenyyden myötä myös Suomen turvallisuuspoliittinen asema on vahvistunut. "Osallistumme jatkossakin kokonaisvaltaiseksi unionin toimintaan kaikilla aloilla", Halonen sanoi.
Hän korosti myös YK:n merkitystä. "YK on kansainvälisen kehityksen ja turvallisuuden edistämisen kannalta ainutlaatuinen ja korvaamaton järjestö." Mutta YK:n pitää uudistua, sillä sen rakenteet ja toimintatavat eivät enää ole kaikilta osin tehokkaita.
Turvallisuusneuvoston kokoonpanoa pitää laajentaa uusilla, pysyvillä ja vaihtuvilla, jäsenillä. Myös yleiskokouksen sekä talous- ja sosiaalineuvoston työtavat tarvitsevat tehostamista.
"Vuosittain hyväksyttävien päätöslauselmien sijasta pitäisi keskittyä päätöslauselmien toimeenpanoon. YK on merkityksellinen, kun sen päätökset johtavat todelliseen toimintaan ja muutokseen", presidentti Tarja Halonen huomautti.